Luontoympäristö kuntoutuksessa

31.10.2013 LUONTOYMPÄRISTÖ KUNTOUTUKSESSA

klo 15.00−17.00 PSK-Aikuisopistolla (Kansankatu 47 B, 90100 Oulu)

Wild Mind Oy:n Jorma Väisänen (Kiiminki) puhui lasten ja nuorten parissa työskentelystään luontoympäristössä.


KOOSTE LUONTOYMPÄRISTÖ KUNTOUTUKSESSA

Tilaisuuden puhujana oli Jorma Väisänen (mielisairaanhoitaja, eräopas, opiskellut seikkailukasvatusta) Seikkailupalvelu Wild Mind Oy:stä (Kiiminki). Seikkailupalvelu Wild Mind Oy on toiminut vuodesta 2007 alkaen. Väisänen on toiminut päätoimisena yrittäjänä vuodesta 2011 alkaen. Yritys järjestää terapeuttista seikkailutoimintaa lapsille ja nuorille. Väisäsen työparina toimii kaksi toimintaterapeuttia ja sairaanhoitaja.

Wild Mind Oy:n toiminta perustuu seikkailukasvatukseen. Seikkailukasvatustoimintaa toteutetaan pienissä, noin viiden henkilön ryhmissä. Tavoitteellisesti toteutetussa toiminnassa on keskeistä avoin ja välitön yhteistyö perheiden kanssa. Aina kun ryhmä perustetaan, keskustellaan ensiksi lasten ja nuorten vanhempien kanssa. Asiakkaiden ikä vaihtelee esikouluikäisistä 15-vuotiaisiin. Lapsilla ja nuorilla, joiden kanssa seikkailukasvatustoimintaa toteutetaan, on mielenterveyden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen ongelmia. Useimmiten asiakkaat ovat yksinhuoltaja-äitien lapsia. Suurimman asiakasryhmän muodostavat 10−12 -vuotiaat pojat.

Ryhmien kanssa tavataan yleensä kahden viikon välein kolme tuntia kerrallaan. Ryhmät toimivat vaihtelevan pituisia ajanjaksoja. Tapaamisten sisällön suunnittelussa kuunnellaan ryhmäläisten toiveita. Aluksi tehdään tutustumis-, luottamus- ja ryhmäytymisharjoitteita. Toiminnassa on aina alku- ja loppuleiri, ja tapaamisia niiden välillä. Ryhmätoiminnan lisäksi tehdään yksilöharjoitteita. Ryhmäläisistä tulee usein kavereita keskenään, ja joskus kaveripiiri vaihtuu täysin ryhmän mukaan.

Luonto toimintaympäristönä mahdollistaa monia asioita, mutta tuo myös haasteita. Luonto on apuna ryhmäytymisessä, ja se antaa työhön hyviä elementtejä. Esimerkiksi purot, kivet ja kaatuneet puut ovat hyviä elementtejä, joiden ympärille voidaan rakentaa erilaisia toimintoja. Esteiden yli pyritään pääsemään ryhmätoiminnan ja yhteistyön avulla. Esimerkiksi, miten päästään ilman siltaa puron yli. Pimeä voi myös olla oma elementti, jonka ympärille toiminta rakennetaan. Useamman päivän pituiset leirit ja vaellukset ryhmätoiminnan kannalta hyviä. Vaelluksella roolit jäävät pois, ja jokaisen on oltava oma itsensä. Luonnossa toimittaessa tilanteet pystytään usein purkamaan, kun niistä ei voi paeta.

Luonnon elementtien lisäksi käytetään välineitä, esimerkiksi köysiä. Välineitä tarvitaan esimerkiksi kalliolta laskeutumisessa, kiipeilyssä ja korikiipeilyssä. Toimintaan liittyvät oheiskertomukset, koska lapsi toimii mieluiten mielikuvituksen ja tarinoiden avulla. Oheiskertomus voi olla esimerkiksi, että on krokotiileja kuhiseva joki, jonka yli pitäisi päästä köyden avulla. Tai että maahiset ovat varastaneet ruuat, ja ne täytyy etsiä.

Yritys toteuttaa seikkailukasvatustoimintaa myös koirien ja hevosten kanssa. Koiravaljakkosafarit ovat ”luksustuote”, jossa lapset ja nuoret saavat ajaa koiravaljakolla ja hoitaa koiria. Nuoret ja lapset pitävät hyvin paljon koiravaljakkosafareista ja koirien hoitamisesta.

Wild Mind Oy:n toteuttama seikkailukasvatustoiminta on vapaaehtoista, toimintaan ei pakoteta eikä painosteta ketään. Vähempikin osallistuminen riittää, joskus voi myös katsoa kun toiset tekevät. Joskus osallistuminen voi pelottaa. Lapsi tai nuori voi tällöin aikuisen tukemana rohkaistua osallistumaan, jolloin hän saa onnistumisen kokemuksen voittamalla itsensä ja oppimalla hallitsemaan pelkoa.

Seikkailukasvatustoiminta on prosessinomaista. Ensin suunnitellaan, sitten toimitaan, sitten reflektoidaan, sitten suunnitellaan, sitten toimitaan. Toiminta on toistuvaa suoritusta ja reflektointia. Tekeminen itsessään ei ole ydinasia, vaan reflektointi. Jokaisen tapaamisen jälkeen keskustellaan tapaamisen herättämistä tunteista ja ajatuksista. Mietitään esimerkiksi, mikä herätti tällaisen tunteen. Tunteita pyritään hallitsemaan ja nimeämään. Käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, avun antaminen ja vastaanottaminen. Koska voimavarakeskeisyys on tärkeää, aina haetaan jokaisesta tapaamisesta sen positiiviset puolet.