14.5.2013 klo 18.00-20.00 LAMMAS HOITAA MAISEMAA JA MIELTÄ
Pyhännällä, kunnantalo, Manuntie 2
Suunnitelmia Pyhännälle ja esimerkkejä muualta - mitä on vihreä hoiva Green Care.
Puheenvuorot:
- Green Care -asiantuntija Miia Latvala, PSK-Aikuisopiston Luonnostaan hyvinvoiva -hanke
- Maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Taimi Mahosenaho Maa- ja kotitalousnaisten YmpäristöAgro-hanke
- Biologi ja perinnemaisema -asiantuntija Kalle Hellström
- Maija Alapere, Pyhännän kunta ja Pyhännän Maa- ja kotitalousnaiset
Ennakkoilmoittautumiset: anne.kipina@proagria.fi tai 08-3168611
23.2.2013 klo 12.00-15.30 ELÄINAVUSTEISUUS-TYÖPAJA Kuusamossa Kainuun ammattiopistolla (Apajatie 1, rakennus OPPI3, 93900 Kuusamo). Tilaisuudessa kouluttaja Hanna Vänttilä ja fysioterapeutti Riikka Säkkinen valottavat eläinavusteisuuden eri puolia.
HUOM! Työpaja jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi.
Työpajan teemoina ovat muun muassa:
Eläimen mahdolliset terveysvaikutukset
Eläinavusteisuus, mitä se on ja mitä se voi olla?
Millainen eläin soveltuu eläinavusteisuuteen?
Eläimen koulutus
Ilmoittautuminen viimeistään 19.2.2013: outi.ruokamo(a)psk.fi tai puh. 044-3120702.
KOOSTE:
Eläinavusteisuus-työpajat Kiimingissä 30.10.2012 ja Raahessa 31.10.2012
Pyhännällä, kunnantalo, Manuntie 2
Suunnitelmia Pyhännälle ja esimerkkejä muualta - mitä on vihreä hoiva Green Care.
Puheenvuorot:
- Green Care -asiantuntija Miia Latvala, PSK-Aikuisopiston Luonnostaan hyvinvoiva -hanke
- Maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Taimi Mahosenaho Maa- ja kotitalousnaisten YmpäristöAgro-hanke
- Biologi ja perinnemaisema -asiantuntija Kalle Hellström
- Maija Alapere, Pyhännän kunta ja Pyhännän Maa- ja kotitalousnaiset
Ennakkoilmoittautumiset: anne.kipina@proagria.fi tai 08-3168611
23.2.2013 klo 12.00-15.30 ELÄINAVUSTEISUUS-TYÖPAJA Kuusamossa Kainuun ammattiopistolla (Apajatie 1, rakennus OPPI3, 93900 Kuusamo). Tilaisuudessa kouluttaja Hanna Vänttilä ja fysioterapeutti Riikka Säkkinen valottavat eläinavusteisuuden eri puolia.
HUOM! Työpaja jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi.
Työpajan teemoina ovat muun muassa:
Eläimen mahdolliset terveysvaikutukset
Eläinavusteisuus, mitä se on ja mitä se voi olla?
Millainen eläin soveltuu eläinavusteisuuteen?
Eläimen koulutus
Ilmoittautuminen viimeistään 19.2.2013: outi.ruokamo(a)psk.fi tai puh. 044-3120702.
KOOSTE:
Eläinavusteisuus-työpajat Kiimingissä 30.10.2012 ja Raahessa 31.10.2012
Homekoirayrittäjä, kouluttaja Ttm Hanna Vänttilä piti
mielenkiintoiset Eläinavusteisuus –työpajat sekä Kiimingissä että Raahessa
lokakuun lopussa. Kiimingissä kokoonnuimme Hannuksen entisellä koululla ja
Raahessa Haapajoki-Arkkukarin kyläpirtillä. Hanna kertoi eläimen ja ihmisen
välisestä suhteesta, lemmikkieläimen terveysvaikutuksista, eläinavusteisesta
toiminnasta ja terapiasta.
Tutkimusten mukaan ihminen tarvitsee läheisyyttä ja
sosiaalista kanssakäymistä, joita eläin voi meille tarjota. Lemmikkieläimillä
on todettu olevan monenlaisia terveysvaikutuksia ihmisiin. Eläimillä on fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia meihin,
eläimet muun muassa lisäävät liikunnallista aktiivisuutta, vähentävät
masentuneisuutta, luovat turvaa ja tarjoavat sosiaalista tukea.
Eläinavusteinen
toiminta tarkoittaa esimerkiksi kaverikoiratoimintaa, joka on
vapaaehtoisperiaatteella tehtäviä vierailuja koiran (tai muun eläimen) kanssa esimerkiksi
vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Avustajakoiria käyttävät muun muassa sokeat ja
tukikoiria voivat mielenterveyspotilaat käyttää apunaan. Lisäksi voi olla
eläinavusteista opetusta, jolloin eläin toimii opetustilanteissa apuna. Eläinavusteinen
toiminta parantaa hyvinvointia, antaa virikkeitä ja sen on myös todettu
parantavan elämänlaatua. Eläinavusteista toimintaa käytetään myös vankiloissa
ja sairaaloissa.
Lemmikkejä on käytetty terapiatyössä jo 1700-luvun lopulla,
jolloin niitä käytettiin psyykkisesti sairaiden hoidossa maatiloilla. Eläinavusteisesta terapiasta puhutaan
silloin, kun koulutuksen saanut terapeutti käyttää eläimiä apuna työssään. Ratsastusterapia
on tunnetuin esimerkki eläinavusteisesta terapiasta. Lisäksi Suomessa on paljon
yrityksiä, jotka tekevät sosiaalipedagogista hevostoimintaa.
Eläinavusteisessa terapiassa on saavutettu hyviä tuloksia
esimerkiksi lasten parissa. Lasten onnellisuus ja turvallisuuden tunne
todettiin lisääntyneen eläinavusteisen terapian myötä, lisäksi lasten
sosiaalisuus lisääntyi sekä itsetunto ja
empatiakyky parantuivat. Eläinten on todettu auttaneen lapsia puhumaan
vaikeistakin asioista. Eläin auttaa rentoutumaan ja siitä saa emotionaalista
tukea.
Työpajan lopuksi pohdittiin eettisyyttä eläinavusteisissa menetelmissä. On tärkeää tuntea
eläinpari hyvin, jotta voi tehdä eläinavusteista toimintaa tai terapiaa
turvallisesti ja eettisesti. Vaikka edistetään ihmisen hyvinvointia eläimen
avulla, ei eläimen hyvinvointia tule unohtaa.
Iltojen aikana syntyi hyvää keskustelua. Raahen ryhmän
kanssa suunniteltiin yhteistyössä eri paikallisten koiratahojen kanssa
järjestettävän yhteinen eläintapahtuma tai –seminaari.
KOOSTE 25.9.2012 Muhoksella pidetystä tilaisuudesta: "Eläimet yhteistyökumppaneina - eläinavusteiset hyvinvointipalvelut"
Maarit
Haapasaari (Pääkoordinaattori, Suomen Karva-Kaverit ry ja Hali-koira -yrittäjä)
ja Kaija Ikäheimo (Lasten psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Karva-Kaverit ry):
Eläinavusteinen työskentely Varsinais-Suomessa
Maarit Haapasaari kertoi, että Suomen
Karva-Kaverit ry:n toiminnassa on mukana monen eri eläinlajin edustajia. Suurin
osa Karva-Kavereista on koiria. Yhdistys järjestää testejä Suomen Karva-Kaverit
ry:n toimintaan mukaan haluaville eläimille ja heidän omistajilleen. Hylkääviä
tekijöitä ovat eläimen arkuus ja aggressiivisuus. Koiratestissä arvioidaan muun
muassa sitä, kuinka koira hyväksyy vieraan ihmisen ja kuinka se käyttäytyy muuttuvissa
olosuhteissa.
Maarit Haapasaaren mukaan
Karva-Kaverit käyvät vierailuilla esimerkiksi vanhusten, kehitysvammaisten,
lasten ja nuorten luona. Vanhainkodeissa koira on otettu avuksi myös
kävelylenkkeihin (”kävelykoulu”) ja venyttelytuokioihin, mistä on saatu hyviä
kokemuksia. Esimerkiksi yhdessä vanhainkodissa koiran läsnäolo loi innostusta
niin, että vanhusten kävelymatka piteni kerta kerralta, kun koira oli mukana. Koiran
innoittamana monet ovat alkaneet kommunikoida enemmän.
Kaija Ikäheimon mukaan Suomen
Karva-Kaverit ry on toteuttanut ”Luetaan koiralle” -tutkimusta, jossa alakouluikäiset,
lukemisongelmaiset lapset lukevat koiralle. Luetaan koiralle -projekti perustuu
tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Projekti jatkuu nimellä ”Tartu Tassuun”. Projektin
tulokset ovat lupaavia; lapset alkavat pitää enemmän lukemisesta ja motivaatio
lukemiseen kasvaa.
Mari
Louhi-Lehtiö (EASEL-Training Oy): Hevosavusteisen työskentelyn ammattitaitoinen
liittäminen hyvinvointipalveluihin
Mari Louhi-Lehtiö kertoi
asiantuntevasti EASEL-toiminnasta ja sen ammattitaitoisesta liittämisestä
hyvinvointipalveluihin. EASEL® on lyhenne sanoista Equine Assisted Social
Emotional Learning. Se on hevosavusteista toimintaa, erotuksena muusta
eläinavusteisesta toiminnasta.
EASEL-toiminnassa on tavoitteena
parantaa itsetuntemusta, itsehallintaa, mentalisaatio- ja empatiakykyä sekä
päätösten tekokykyä. Tavoitteena on myös edistää sosiaalisissa tilanteissa
selviytymistä ja sosiaalisia taitoja sekä tuottaa iloa tuovia esteettisiä
kokemuksia. Eläimen työpariksi pitäisi valita osaava ja turvallinen
ammattilainen. EASEL-toiminnassa täytyy olla ammatillinen pätevyys,
työkokemusta omalta alalta ja koulutusta toimintaan.
Jutta
Pekkala (Ratsastusterapeutti ja toimintaterapeutti, Alarmi Stables): Hevosen
matka terapeutiksi
Haukiputaalla toimivan Alarmi
Stables -tallin palveluja ovat muun muassa ratsastusterapia ja toimintaterapia.
Jutta Pekkala kertoi kahdesta tallin hevosesta ja niiden matkasta terapeutiksi.
Brejk on rodultaan torinhevonen, ja se toimii nykyisin koulutusratsuna ja
terapiahevosena. Tullessaan Alarmi Stables -tallille Brejk oli arka ja pelokas.
Aivan kuin se olisi sanonut, että anteeksi kun olen olemassa. Aluksi hevosta
koulutettiin ja rakennettiin luottamusta. Leikittiin maasta käsin esimerkiksi
hippaa, josta hevonen tykkäsi. Pikkuhiljaa alettiin rakentaa luottamusta
ratsain, ja hevonen innostui!
Suomenhevonen Väinö on entinen
ravihevonen, ja nykyisin se toimii ratsuna ja terapiahevosena. Tullessaan Alarmi
Stables -tallille Väinö meni kovaa ja oli rauhallinen vain ketjuissa. Hevosen
katse oli sammunut, ja se oli alistettu ja sulkeutunut. Hevosta alettiin
kouluttaa vähitellen, ja nykyisin Väinön kanssa käydään jopa kilpailuissa.
Satu
Kumpulainen (Maaseutuyrittäjä, Isokummun lammastila): Lammastilan arki
kuntoutus- ja virkistysympäristönä
Isokummun lammastila on vuonna 2006
perustettu sieviläinen luomutila, jonka pääasiallisena toimintana on
suomenlampaiden kasvatus. Tilalla ei ole vielä terapia-toimintaa, muuta
suunnitelmia Green Care –toimintaan on. Satu Kumpulainen kertoi, että lammas
sopii terapiaeläimeksi, tosin yksiköllisiä eroja on. Etuja on pieni koko,
hellyyttä herättävä ulkomuoto (karitsat) ja lammas tuo muistoja etenkin
ikäihmisille. Lampaan villalla on hoitavia ominaisuuksia, ja sitä voi työstää
käsityönä. Lisäksi lampaat sopivat maisemanhoitokohteiden hoitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti