15.−16.3.2013
ja 5.−6.4.2013 METSÄKELLINTÄ
KOOSTE
KOOSTE
1. OSA: Perjantai 15.3.2013 (Merilän kartano, Utajärvi)
Keräännymme rinkiin, meitä on 8 naista ja 1 mies. Yksi
ringissä olevista aloittaa hymyilyn, katsoo meitä muita iloisesti silmiin.
Leveä hymy tarttuu meihin muihinkin, tutkimme toistemme kasvoja.
Metsäkellijä MMM Mirja Nylander on aloittanut Metsäkellintä
–päivämme Metsäkellintä-ringillä, joka on yksi osa
Metsäkellintä-palvelutuotteiden muodoista. Käymme ensimmäisten kahden päivän
aikana läpi Metsäkellinnän palveluperheen syntyä ja kehittymistä sekä yrittäjän
kasvutarinaa. Lisäksi Mirja Nylander avaa Metsäkellinnän taustalla olevia
teorioita. Keskitymme pitkälle yrittäjän arvoihin, mistä yritys lähtee
liikkeelle, mitä yrittäjän tulisi tiedostaa aloittaessaan yritystä, millainen
on tuotekehitystyö ja mihin suuntaan yritystä tulisi viedä suhteessa omiin
arvoihin.
Mirja Nylander avaa oman taustansa meille, sillä siellä
piilee hänen yrityksensä syntyhetket. Tällä hetkellä Metsäkellintä leviää hyvää
vauhtia Suomessa ja koulutettavia riittää työyhteisöistä pieniin ryhmiin,
joiden kanssa Mirja retkeilee luonnossa ryhmän tarpeiden mukaan. Mirja puhuu
paljon voimaantumisesta, siitä, mitä hän on kokenut metsän kanssa ja miten oma
voimaantumisen kokemus on johtanut oman yrityksen syntymiseen. Juha Siitosen
voimaantumisteorian kautta Mirja etenee elinvoiman löytämiseen ja
hyödyntämiseen. Mirja korostaa voimaantumisen ohella luovuuden voimaa, jota hän
hakee esille metsäkellintään osallistuvista ihmisistä. Tekemällä asioita joskus
toisin kuin mihin yleensä on totuttu, voi avata luovuuden virran oman itsensä
ja oman yrityksen kehittämisessä.
Voimaantumisen ja luovuuden löytymisen edellytyksenä on
Mirjan mukaan läsnäolon taito. Mirja kutsuu leppoistamisen taidoksi sitä, että
pystyy kaiken kiireen keskellä pysähtymään ja tarkastelemaan oman yrityksen
toimintaa ja tuotteita. On mentävä välillä pannuhuoneeseen makoilemaan ja
pohtimaan onko yritys kehittymässä omien arvojen kanssa samaan suuntaan.
Yrityksen palvelun muotoutuminen ei riipu ainoastaan
yrittäjän omista arvoista, vaan pitkälti myös asiakkaan arvojen ja tarpeiden
huomioimisesta. Yrityksen alkuvaiheessa tulisikin lähestyä omalla yritysidealla
niitä asiakkaita, joilla on samat arvot kuin itsellä ja tästä lähteä
asiakaskunnan laajentamiseen.
Yrittäjän tulee laatia laatukäsikirja, johon palata aika
ajoin yrityksen tuotekehittelyn edetessä. Mirja korostaa, että laatukäsikirjan,
kuten monet muutkin yrittäjän asiakirjat voi tehdä omalla tavalla ja tyylillä,
esimerkiksi videon muodossa.
Mirja kertoo useita tarinoita, miten hän on päätynyt
tekemään työtään yhteistyössä puiden ja metsän kanssa. Asiaan liittyy vahvasti
henkinen kasvu, sisäisen elinvoiman löytyminen ja täten Metsäkellintä -yrityksen
syntyhetket, joista Mirja päivien aikana vauhdikkaasti etenee
biosähkömagnetismioppiin ja hengitysten avulla tehtäviin harjoituksiin. Mirjan
puheen lomassa teemme harjoitteita, joihin hyödynnetään Metsäkellijän
Elämänimukortteja.
Mirjan puhuessa ihastelen hänestä välittyvää iloa ja
innostusta omaan asiaan. Mirja puhuukin innostusenergiasta, joka välittyy
asiakkaalle yrittäjästä, jolla on innostava päämäärä, jota tavoitella.
Lauantai 16.3.2013
Osa meistä yöpyy Merilan kartanossa, osa kauempana.
Lauantaiaamuna keräännymme ulos auringonpaisteeseen. On aika kirpeässä
pakkasessa kokea Metsäkellintäretki, jonka teemme läheiseen metsään. Teemme
Mirjan opastuksella harjoitteita omassa tahdissa elämänimukorttien ohjaamana.
Harjoitteen jälkeen Mirja puhuu meille ilosta. Yrittäjän
iloisuus tarttuu asiakkaaseen, kun se on aitoa. Tulee omata kunnioitus itseä,
toisia ja luontoa kohtaan myötätuntoisesti ja leppoisasti.
Mirjalla on monia ainutlaatuisia tuoteideoita. Niistä
esimerkkinä Metsä-swingit, joissa on tehty pajusta swingittimet, menty metsään,
jossa swing-bändi soittanut ja juotu mustaherukkamehua soittamisen lomassa.
Metsäkellintäperheen palvelupolkua avatessaan Mirja kertoo luovan
toimintatarmon taustalla olevan ilon, myönteisyyden, hulluttelun ja
innostumisen ilmapiirin. Mirjan tekemään palvelupolkuun kuuluu omien arvojen
miettimisen ja asiakkaan tarpeiden huomioimisen jälkeen kirjoituspöytätyö ja
ideointi. Tämän jälkeen yrittäjä tekee kävelysuunnittelua ja kokemuksellista
palvelun työstöä. Riskianalyysin, turvallisuussuunnitelman ja hinnoittelun
jälkeen yrittäjä pääsee nuotitukseen, tuotteen testaamiseen, viestintäsuunnitelmaan
ja lopulta tuotteen myyntiin. Näihin asioihin etenemme Metsäkellinnän toisessa
osassa huhtikuussa.
2. OSA: Perjantai 5.4.2013 (Merilän kartano, Utajärvi)
Mirja Nylander antoi meille maaliskuun Metsäkellinnässä
kotiharjoitteen, jossa jatkoimme hengitysharjoitteita ja värien merkityksiä. Kotiharjoitteen
purettuamme pääsimme tutustumaan yksityiskohtaisesti Metsäkellintä-palveluperheen
18 kohdan listaan. Nämä 18 kohtaa tulee löytyä joka tuotteen kohdalla.
Esimerkiksi tuotettaessa palveluita luonnossa, tulee pohtia muun muassa reitin
pituus ja vaativuustaso, tarjottavan ruuan tarina, millaisia varusteita
tarjotaan asiakkaan käyttöön, voidaanko palvelu tuottaa joka vuoden aikana ja
turvallisuusnäkökohdat.
Omien tuotteiden myyntiä Mirja on tehnyt monipuolisesti.
Myynnissä hän on käyttänyt muun muassa, nettisivuja, tempauksia ja messuja. Lisäksi
hän on avannut Metsäkellintä-palveluitaan hotellien henkilökunnalle viemällä
näitä Metsäkellintäretkelle. Mirja
kertoi Mikkelissä Anttolanhovissa vuonna 2012 järjestetystä retkestä, joka oli
suunnattu taiwanilaisille ja kiinalaisille matkanjärjestäjille. Retkeiltyään
heidän kanssaan osaavat nämä markkinoida Metsäkellintäretkiä edelleen eteenpäin
omille asiakkailleen. Kesällä 2013 on tulossa ensimmäinen taiwanilainen
turistiryhmä Mirjan asiakkaiksi.
Perinteisen palvelujen markkinoinnin Mirja kertoo olevan toisinaan
takkuista, mutta kiitostalouteen perustuvan työn hän on kokenut antoisaksi.
Antamalla ilmaisen näytteen omasta palvelusta, voi saattaa asiakkaan
kiinnostumaan ja ostamaan palvelun.
Lauantai 6.4.2013
Lauantaina kokoonnumme aamulla Metsäkellintärinkiin, jossa
ilo tarttuu meihin heti. Mirjan kanssa ei voi kuin hymyillä, hänen iloisuus on
todella ihanaa! Ringin jälkeen lähdemme luonnon helmaan Metsäkellintäretkelle.
Retkeltä palattuamme paneuduimme tuotteiden hinnoitteluun ja
nuotitukseen. Nuotituksessa mietitään palvelutuokiot huolella läpi ja kirjataan
kohta kohdalta ylös huomioitavat asiat. Mirja avasi varsin havainnollistavasti Metsäläisten
kisailujen suunnitelmaa. Ylös oli kirjattu tavaroiden autoon hankkimisesta ja
autoon lastaamisesta lähtien kaikki siihen saakka kunnes asiakkaat lähtevät
kisailuista ja heille vilkutetaan hymy huulilla vielä parkkipaikalle bussin
kaasuttaessa tiehensä. On mietittävä missä ajassa edetään asiakkaiden kanssa
luonnossa liikuttaessa, missä kohtaa metsässä tehdään kukin kisan vaihe, mihin
tavarat on pakattu, ei muovilaatikoihin vaan yrityksen arvoja välittäviin
pärekoreihin, kuka työntekijä tekee mitäkin, millä tavalla asiakkaita
opastetaan, onko ensiapulaukut mukana, miten toimitaan, jos joku sahaa itseään
jalkaan, miten saadaan palvelusta ainutlaatuinen elämys tarinoineen ja
kokonaisuutena. Mirja on mahtavasti esimerkiksi kehittänyt kisailuihin alku- ja
loppuvalan, jotka sanotaan savon murteella. Turvallisuussuunnitelma ja
riskikartoitukset täytyy myös olla ajan tasaiset joka palvelun kohdalla.
Ennen kotiin lähtöä kertasimme vielä voimaantumisen asiaa.
Voimaantumisesta on lähiaikoina valmistumassa Terhi Takasen tekemä väitöskirja.
Mirjan annettua jokaiselle kotiin viemisinä oman värin ja hengityksen,
keräännyimme jälleen rinkiin. On aika sanoa kiitos kiitos kiitos. Kiitos
iloiselle Metsäkellijälle ja päivien vetäjälle Mirjalle, kiitos opituista
metsäkellintätaidoista ja kiitos ihanalle ryhmälle!
19.4.2013 klo
9.30-14.30 PUUTARHATERAPIA-PÄIVÄ
Raudaskylän
Kristillisellä Opistolla (Opistontie 4-6, 84880 Ylivieska)
Kouluttaja, suunnitteluhortonomi
Tarja Takala-Hotin puheenvuoron aiheena on, mikä tekee puutarhasta paratiisin.
Floristi Johanna Lilja puhuu puutarhaterapian vaikutuksesta hyvinvoinnille.
Lisäksi puutarhaterapia-aiheisen opinnäytetyön esittelyä.
11.12.2012 RISUTYÖT – HYVÄÄ
MIELTÄ LUONNONMATERIAALEISTA
Tunnelmallinen työpaja Lumijoen peruskoululla (Poutalantie 1,91980 Lumijoki).
Vetäjänä yrittäjä Heli Tolvanen (Villipunos). Osallistumismaksu 5€ (maksetaan paikan päällä).
Vetäjänä yrittäjä Heli Tolvanen (Villipunos). Osallistumismaksu 5€ (maksetaan paikan päällä).
20 henkilöä mahtuu mukaan!
ks. kuvia Risutyö-työpajasta Facebookista!
KOOSTE:
Aistikimppu-työpaja ja puutarhaterapia-teemapäivä Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikössä 12.10.2012
Aistikimppu-työpaja ja puutarhaterapia-teemapäivä Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikössä 12.10.2012
Aistikimppu-työpaja
Aistikimppu-työpajassa jokainen
päivän osallistuja sai koota oman aistikimpun tilaisuuteen kerätyistä luonnonmateriaaleista
ja kukista, jotka oli jaoteltu eri pöydille eri aistien mukaan. Esimerkiksi näköaisti-pöydässä
oli sekä lämpimän että kylmän sävyn kukkia, kuten ruusuja ja neilikoita.
Kuuloaisti-pöydässä oli tuulessa havisevia luonnonmateriaaleja, esimerkiksi
heiniä ja puiden lehtiä. Tuntoaisti-pöydässä oli eri tuntuisia
luonnonmateriaaleja, esimerkiksi pehmeää tupasvillaa ja karheita puiden oksia.
Makuaisti-pöydässä oli erilaisia yrttejä ja esimerkiksi pihlajanmarjaterttuja.
Hajuaisti-pöydässä oli tuoksuvia luonnonmateriaaleja ja kukkia: esimerkiksi
suopursun varsia ja samettikukkia.
Osallistujat kiertelivät luokissa
ja poimivat aistikimppuunsa kukkia ja luonnonmateriaaleja, jotka tuntuivat
omimmilta. Jokainen sai käyttää kimpun kokoamisessa omaa luovuuttaan, ja
työpajan tuloksena syntyi kauniita, yksilöllisiä ja persoonallisia
aistikimppuja (kuvia kimpuista nähtävillä
kuvat-osiossa sekä Facebook-sivuillamme). Idea aistikimppu-työpajaan
saatiin kouluttaja Tarja Takala-Hotilta, joka ohjasi työpajan yhdessä PSK-Aikuisopiston
opiskelija Himmu Mäkitervon kanssa. Himmu Mäkitervo keräsi tilaisuuteen pääosan
luonnonmateriaaleista.
Puutarhaterapia-teemapäivä
Aistikimppujen tekemisen jälkeen
siirryttiin auditorioon kuuntelemaan päivän puheenvuoroja. Aistikimppu-työpajaan
oli haastettu eri kuntien johtajia, heistä paikalla oli Kempeleessä toimivan
Hovila-kodin johtaja Leena Jussila ja Utajärven kunnan hyvinvointivastaava
Hannele Karhu. Heidän kuulumisiaan ja ajatuksia työpajasta kuultiin ensin.
Hovila-kodilla on tehty
puutarhaterapia-periaatteella alueen pihasuunnitelma. Leena Jussila kertoi,
että palvelukodin asukkaat ulkoilevat paljon ja osallistuvat pihan töihin,
esimerkiksi yksi asukas kitkee heillä aina perennapenkit. Jussilan mukaan tulisi
enemmän huomioida vanhusten aistien käyttö, esimerkiksi Hovila-kodin kaltaisten
palvelukodin pihojen suunnittelussa.
Hannele Karhu kertoi, että
Utajärvellä ollaan viemässä eteenpäin hyvinvointi- ja puutarhaterapia-asiaa. Esimerkiksi
yksi entinen ala-aste on aloittanut hyvinvointitalona ja suunnitteilla on myös kuntalaisten
olohuone. Päiväkoteihin ja vanhainkotien pihoille on suunniteltu
puutarhaterapia-elementtejä. Hannele Karhu sanoi, että hänen omassa aistikimpussaan
on huomioitu tuoksut ja värit.
Tarja Takala-Hotti (Kouluttaja): Aistikimppu-työpaja ja elvyttäviä
ympäristöjä pohjoisen pihoissa
Tarja Takala-Hotti kertoi
aistikimpun tekemisen taustoista ja vaikutuksista. Miksi tulisi tehdä
aistikimppu? Aistikimpun tekemisessä pääsee käyttämään kaikkia aisteja ja
tekemään käsillä, mikä stimuloi aisteja. Esimerkiksi näköaistiin liittyen
kylmät värit rauhoittavat ja lämpimät aktivoivat. Kuuloaistiin liittyen luonnonäänet
lisääntyvät kasvillisuutta lisäämällä. Kuudenteen aistiin liittyy mielikuvitus,
luovuus ja huumori.
Tarja Takala-Hotti kertoi
esimerkkejä elvyttävistä ympäristöistä pohjoisen pihoissa. Oulussa on ollut siirtolapuutarhaelämää
jo 100 vuotta. Siirtolapuutarhat ovat elvyttäviä ympäristöjä, ja niillä on
monia hyviä puolia (esim. on puuhaa, paikka jossa kokoontua yhdessä,
yksilöllisyyttä). Oulussa toimivaan perhekoti Pekkalaan on tehty viherhuone.
Päiväkodeista puutarhaterapia-elementtejä on ainakin päiväkoti Mansikkamaan ja
Steinerpäiväkodin pihoilla. Haukiputaalla ikäihmisten palveluasumisyksikköön,
Kultasimppuun, on tehty talkootyönä puutarhaterapia-periaatteella toteutettu
piha, Keidas kaikille aisteille.
Erja Rappe (Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopisto):
Terveyttä puutarhassa
Erja Rappe kertoi, että ympäristöllä
on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Epäsuotuisa ympäristö tekee ihmisen
toiminnan vajavaiseksi, ja voi tuoda käytöshäiriöitä. Kokemisen ja tekemisen
vapaus ovat ihmiselle tärkeitä, mikä toteutuu hyvin luonnossa. Puutarhaterapia
pienentää sairastumisriskiä sydäntauteihin ja muistisairauksiin. Se edistää
kognitiivisia toimintoja, esimerkiksi muistia ja keskittymiskykyä. Puutarhaterapia
lisää iloa sekä vähentää stressiä, pelkoja, ärtyisyyttä ja aggressiivisuutta.
Luontokuvan katselulla on samantyyppisiä vaikutuksia.
Erja Rappe kertoi, että
terapeuttinen puutarhatoiminta on eri asia kuin puutarhaterapia. Terapeuttinen
puutarhatoiminta on laajempi käsite. Varsinainen puutarhaterapia syntyi toisen
maailmansodan aikana Yhdysvalloissa, mutta jo kauan sitä ennen uskottiin
luonnon ja puutarhan parantaviin vaikutuksiin. Puutarhaterapian suosio väheni
ajan myötä, ja hoidon painotus siirtyi psyykenlääkkeiden, avohoidon ja psykoterapian
käyttöön. Mielenterveyspuolella tulisi hyödyntää toiminnallisuutta
psykoterapian lisäksi, sillä ympäristö ja toiminta ovat tärkeitä vaikutuksen saamiseksi.
Erja Rappe: Kylvä, kitke ja kukoista
Erja Rappe puhui puutarhaterapian
myönteisistä vaikutuksista ihmismieleen. Puutarhaterapia on tulevaisuuteen
suuntautunutta, ja toiminnassa onnistuminen on todennäköistä. Tulokset
motivoivat, minkä seurauksena halu osallistua lisääntyy. Toiminnassa ovat
keskeisiä tuotteet ja prosessit sekä vuorovaikutus ympäristön ja muiden
ihmisten kanssa. Puutarhaterapiassa on mahdollisuus työstää tunteita kasvien
kautta, vahvistaa empatiakykyä ja parantaa kuvaa itsestä.
Erja Rappe kertoi
puutarhaterapian käytöstä eri asiakasryhmien hoidossa. Esimerkiksi Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kellokosken sairaalan psykiatrisessa yksikössä on
laaja kasvihuone. Sairaalassa on myös aistihuone. Puutarhaterapian
hyödyntämisestä kehitysvammaisten hoidossa on saatu hyviä kokemuksia;
omatoimisuus ja vastuullisuus kehittyvät, impulssit vähenevät ja itsetunto kohoaa.
Puutarhanhoito vanhusten hoidossa on sitä, että iäkäs ihminen kykenee ja osaa
tehdä asioita. Esimerkiksi Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa Helsingissä
asukkailla on mahdollisuus mennä ulos tai parvekkeelle. Lisäksi järjestetään
parvekekilpailuja.
Jaana Erkinjuntti (Pihasuunnittelija, JE-Design): Pihakasveilla väriä
Jaana Erkinjuntti kertoi kuvien
ja eri väristen kasvien ja kukkien kautta, miten puutarhaan saadaan ilmettä ja
väriä pihakasveilla. Valkoinen väri raikastaa ympäristön, myös puutarhassa. Vaikutus
on sitä voimakkaampi, mitä puhtaamman valkoinen kasvi on. Valkoinen raikastaa
myös toisen värin ja laajentaa tilaa. Valkoinen on aina kaunis, ja se viehättää
joka vuodenaikaan. Valkoisista kasveista on esimerkkinä valkoinen siperiankurjenmiekka.
Puutarhaan ja pihalle voi valita
kasveja myös sävy sävyyn: esimerkiksi harmaa (kuten nukkapähkämö) ja vaalea
liila (esim. neilikka). Pihalle saa ilmettä myös valitsemalla vastavärejä
kasveihin: esim. punainen + vihreä, oranssi + sininen ja keltainen + violetti. Niittymäisen vaikutelman saa pihalle, kun
valitsee monenvärisiä ja monenlaisia kasveja, ja sijoittaa ne lähelle toisiaan.
VIHERYMPÄRISTÖN KUNTOUTTAVA KÄYTTÖ
-sarja
Viherympäristöjä
voidaan käyttää hoitotyössä aktiivisen toiminnan paikkoina tai oleskelutiloina.
Esimerkkejä viherympäristön kuntouttavasta käytöstä ovat puutarhaterapia,
sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta sekä terapeuttiset pihat. (www.gcfinland.fi) Myös luonnonympäristöt
ovat kuntouttavia sekä virkistäviä paikkoja. Viherympäristöissä toimiminen ja
oleskelu tuovat hyvää mieltä sekä edistävät ihmisen henkistä ja fyysistä
hyvinvointia.
1.9.2012
ÖTÖKKÄJAHTI JA KUMMALLISET KASVIT -TYÖPAJAT
Viherympäristön
kuntouttava käyttö -sarja alkaa Oulun päivien yhteydessä lauantaina 1.9.2012
lapsille tarkoitetuissa työpajoissa. Ötökkäjahti- ja Kummalliset kasvit -työpajat
tutustuttavat lapset kouluttaja Tarja Takala-Hotin johdatuksella erilaisten
ötököiden ja kasvien kiehtovaan maailmaan.
12.10.2012
AISTIKIMPPU-TYÖPAJA JA PUUTARHATERAPIA-TEEMAPÄIVÄ
Sarja
jatkuu perjantaina 12.10.2012 klo 12:00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston
Kempeleen yksikössä, Pirilän auditoriossa (Piriläntie 145, 90440 Kempele).
Päivän aikana kuullaan puutarha-asiantuntijoiden puheenvuoroja
puutarhaterapiasta. Luvassa myös aistikimppu-työpaja, johon on haastettu eri
kuntien johtajia. Tule kuulemaan heidän ajatuksensa puutarhaterapiasta!
Puutarhaterapia
tarkoittaa ammattilaisen ohjaamaa toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan
kuntoutumistavoitteet puutarhassa toimimalla. Puutarhaterapian tavoitteet
liittyvät asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Puutarhatoiminta
parantaa stressinhallintaa, elvyttää keskittymiskykyä ja lisää myönteistä
mielialaa. (www.gcfinland.fi)
Ohjelma:
12:00
Ilmoittautuminen ja aloituskahvi
12:15 Tarja Takala-Hotti (Kouluttaja): Aistikimppu-työpaja
ja elvyttäviä ympäristöjä pohjoisen pihoissa
13:00
Erja Rappe (Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopisto):
Terveyttä puutarhassa
13:45
Erja Rappe: Kylvä, kitke ja kukoista
14:30
Jaana Erkinjuntti (Pihasuunnittelija, JE-Design): Pihakasveilla väriä
15:30
Päivän ja kimppujen koonti
Tilaisuus
on maksuton. Ilmoittautumiset Aistikimppu-työpajaan ja
Puutarhaterapia-teemapäivään 2.10.2012 mennessä: Outi Ruokamo puh. 044-3120 702
tai outi.ruokamo(a)psk.fi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti