Viherympäristön kuntouttava käyttö

15.−16.3.2013 ja 5.−6.4.2013 METSÄKELLINTÄ
KOOSTE




1. OSA: Perjantai 15.3.2013 (Merilän kartano, Utajärvi)

Keräännymme rinkiin, meitä on 8 naista ja 1 mies. Yksi ringissä olevista aloittaa hymyilyn, katsoo meitä muita iloisesti silmiin. Leveä hymy tarttuu meihin muihinkin, tutkimme toistemme kasvoja.
Metsäkellijä MMM Mirja Nylander on aloittanut Metsäkellintä –päivämme Metsäkellintä-ringillä, joka on yksi osa Metsäkellintä-palvelutuotteiden muodoista. Käymme ensimmäisten kahden päivän aikana läpi Metsäkellinnän palveluperheen syntyä ja kehittymistä sekä yrittäjän kasvutarinaa. Lisäksi Mirja Nylander avaa Metsäkellinnän taustalla olevia teorioita. Keskitymme pitkälle yrittäjän arvoihin, mistä yritys lähtee liikkeelle, mitä yrittäjän tulisi tiedostaa aloittaessaan yritystä, millainen on tuotekehitystyö ja mihin suuntaan yritystä tulisi viedä suhteessa omiin arvoihin.
Mirja Nylander avaa oman taustansa meille, sillä siellä piilee hänen yrityksensä syntyhetket. Tällä hetkellä Metsäkellintä leviää hyvää vauhtia Suomessa ja koulutettavia riittää työyhteisöistä pieniin ryhmiin, joiden kanssa Mirja retkeilee luonnossa ryhmän tarpeiden mukaan. Mirja puhuu paljon voimaantumisesta, siitä, mitä hän on kokenut metsän kanssa ja miten oma voimaantumisen kokemus on johtanut oman yrityksen syntymiseen. Juha Siitosen voimaantumisteorian kautta Mirja etenee elinvoiman löytämiseen ja hyödyntämiseen. Mirja korostaa voimaantumisen ohella luovuuden voimaa, jota hän hakee esille metsäkellintään osallistuvista ihmisistä. Tekemällä asioita joskus toisin kuin mihin yleensä on totuttu, voi avata luovuuden virran oman itsensä ja oman yrityksen kehittämisessä.
Voimaantumisen ja luovuuden löytymisen edellytyksenä on Mirjan mukaan läsnäolon taito. Mirja kutsuu leppoistamisen taidoksi sitä, että pystyy kaiken kiireen keskellä pysähtymään ja tarkastelemaan oman yrityksen toimintaa ja tuotteita. On mentävä välillä pannuhuoneeseen makoilemaan ja pohtimaan onko yritys kehittymässä omien arvojen kanssa samaan suuntaan.
Yrityksen palvelun muotoutuminen ei riipu ainoastaan yrittäjän omista arvoista, vaan pitkälti myös asiakkaan arvojen ja tarpeiden huomioimisesta. Yrityksen alkuvaiheessa tulisikin lähestyä omalla yritysidealla niitä asiakkaita, joilla on samat arvot kuin itsellä ja tästä lähteä asiakaskunnan laajentamiseen.
Yrittäjän tulee laatia laatukäsikirja, johon palata aika ajoin yrityksen tuotekehittelyn edetessä. Mirja korostaa, että laatukäsikirjan, kuten monet muutkin yrittäjän asiakirjat voi tehdä omalla tavalla ja tyylillä, esimerkiksi videon muodossa.
Mirja kertoo useita tarinoita, miten hän on päätynyt tekemään työtään yhteistyössä puiden ja metsän kanssa. Asiaan liittyy vahvasti henkinen kasvu, sisäisen elinvoiman löytyminen ja täten Metsäkellintä -yrityksen syntyhetket, joista Mirja päivien aikana vauhdikkaasti etenee biosähkömagnetismioppiin ja hengitysten avulla tehtäviin harjoituksiin. Mirjan puheen lomassa teemme harjoitteita, joihin hyödynnetään Metsäkellijän Elämänimukortteja.
Mirjan puhuessa ihastelen hänestä välittyvää iloa ja innostusta omaan asiaan. Mirja puhuukin innostusenergiasta, joka välittyy asiakkaalle yrittäjästä, jolla on innostava päämäärä, jota tavoitella.

Lauantai 16.3.2013

Osa meistä yöpyy Merilan kartanossa, osa kauempana. Lauantaiaamuna keräännymme ulos auringonpaisteeseen. On aika kirpeässä pakkasessa kokea Metsäkellintäretki, jonka teemme läheiseen metsään. Teemme Mirjan opastuksella harjoitteita omassa tahdissa elämänimukorttien ohjaamana.
Harjoitteen jälkeen Mirja puhuu meille ilosta. Yrittäjän iloisuus tarttuu asiakkaaseen, kun se on aitoa. Tulee omata kunnioitus itseä, toisia ja luontoa kohtaan myötätuntoisesti ja leppoisasti.
Mirjalla on monia ainutlaatuisia tuoteideoita. Niistä esimerkkinä Metsä-swingit, joissa on tehty pajusta swingittimet, menty metsään, jossa swing-bändi soittanut ja juotu mustaherukkamehua soittamisen lomassa.
Metsäkellintäperheen palvelupolkua avatessaan Mirja kertoo luovan toimintatarmon taustalla olevan ilon, myönteisyyden, hulluttelun ja innostumisen ilmapiirin. Mirjan tekemään palvelupolkuun kuuluu omien arvojen miettimisen ja asiakkaan tarpeiden huomioimisen jälkeen kirjoituspöytätyö ja ideointi. Tämän jälkeen yrittäjä tekee kävelysuunnittelua ja kokemuksellista palvelun työstöä. Riskianalyysin, turvallisuussuunnitelman ja hinnoittelun jälkeen yrittäjä pääsee nuotitukseen, tuotteen testaamiseen, viestintäsuunnitelmaan ja lopulta tuotteen myyntiin. Näihin asioihin etenemme Metsäkellinnän toisessa osassa huhtikuussa.

2. OSA: Perjantai 5.4.2013 (Merilän kartano, Utajärvi)

Mirja Nylander antoi meille maaliskuun Metsäkellinnässä kotiharjoitteen, jossa jatkoimme hengitysharjoitteita ja värien merkityksiä. Kotiharjoitteen purettuamme pääsimme tutustumaan yksityiskohtaisesti Metsäkellintä-palveluperheen 18 kohdan listaan. Nämä 18 kohtaa tulee löytyä joka tuotteen kohdalla. Esimerkiksi tuotettaessa palveluita luonnossa, tulee pohtia muun muassa reitin pituus ja vaativuustaso, tarjottavan ruuan tarina, millaisia varusteita tarjotaan asiakkaan käyttöön, voidaanko palvelu tuottaa joka vuoden aikana ja turvallisuusnäkökohdat.
Omien tuotteiden myyntiä Mirja on tehnyt monipuolisesti. Myynnissä hän on käyttänyt muun muassa, nettisivuja, tempauksia ja messuja. Lisäksi hän on avannut Metsäkellintä-palveluitaan hotellien henkilökunnalle viemällä näitä Metsäkellintäretkelle.  Mirja kertoi Mikkelissä Anttolanhovissa vuonna 2012 järjestetystä retkestä, joka oli suunnattu taiwanilaisille ja kiinalaisille matkanjärjestäjille. Retkeiltyään heidän kanssaan osaavat nämä markkinoida Metsäkellintäretkiä edelleen eteenpäin omille asiakkailleen. Kesällä 2013 on tulossa ensimmäinen taiwanilainen turistiryhmä Mirjan asiakkaiksi.
Perinteisen palvelujen markkinoinnin Mirja kertoo olevan toisinaan takkuista, mutta kiitostalouteen perustuvan työn hän on kokenut antoisaksi. Antamalla ilmaisen näytteen omasta palvelusta, voi saattaa asiakkaan kiinnostumaan ja ostamaan palvelun.

Lauantai 6.4.2013 

Lauantaina kokoonnumme aamulla Metsäkellintärinkiin, jossa ilo tarttuu meihin heti. Mirjan kanssa ei voi kuin hymyillä, hänen iloisuus on todella ihanaa! Ringin jälkeen lähdemme luonnon helmaan Metsäkellintäretkelle.
Retkeltä palattuamme paneuduimme tuotteiden hinnoitteluun ja nuotitukseen. Nuotituksessa mietitään palvelutuokiot huolella läpi ja kirjataan kohta kohdalta ylös huomioitavat asiat. Mirja avasi varsin havainnollistavasti Metsäläisten kisailujen suunnitelmaa. Ylös oli kirjattu tavaroiden autoon hankkimisesta ja autoon lastaamisesta lähtien kaikki siihen saakka kunnes asiakkaat lähtevät kisailuista ja heille vilkutetaan hymy huulilla vielä parkkipaikalle bussin kaasuttaessa tiehensä. On mietittävä missä ajassa edetään asiakkaiden kanssa luonnossa liikuttaessa, missä kohtaa metsässä tehdään kukin kisan vaihe, mihin tavarat on pakattu, ei muovilaatikoihin vaan yrityksen arvoja välittäviin pärekoreihin, kuka työntekijä tekee mitäkin, millä tavalla asiakkaita opastetaan, onko ensiapulaukut mukana, miten toimitaan, jos joku sahaa itseään jalkaan, miten saadaan palvelusta ainutlaatuinen elämys tarinoineen ja kokonaisuutena. Mirja on mahtavasti esimerkiksi kehittänyt kisailuihin alku- ja loppuvalan, jotka sanotaan savon murteella. Turvallisuussuunnitelma ja riskikartoitukset täytyy myös olla ajan tasaiset joka palvelun kohdalla.
Ennen kotiin lähtöä kertasimme vielä voimaantumisen asiaa. Voimaantumisesta on lähiaikoina valmistumassa Terhi Takasen tekemä väitöskirja. Mirjan annettua jokaiselle kotiin viemisinä oman värin ja hengityksen, keräännyimme jälleen rinkiin. On aika sanoa kiitos kiitos kiitos. Kiitos iloiselle Metsäkellijälle ja päivien vetäjälle Mirjalle, kiitos opituista metsäkellintätaidoista ja kiitos ihanalle ryhmälle!




19.4.2013 klo 9.30-14.30 PUUTARHATERAPIA-PÄIVÄ
Raudaskylän Kristillisellä Opistolla (Opistontie 4-6, 84880 Ylivieska) 



Kouluttaja, suunnitteluhortonomi Tarja Takala-Hotin puheenvuoron aiheena on, mikä tekee puutarhasta paratiisin. Floristi Johanna Lilja puhuu puutarhaterapian vaikutuksesta hyvinvoinnille. Lisäksi puutarhaterapia-aiheisen opinnäytetyön esittelyä.



11.12.2012 RISUTYÖT – HYVÄÄ MIELTÄ LUONNONMATERIAALEISTA

Tunnelmallinen työpaja Lumijoen peruskoululla (Poutalantie 1,91980 Lumijoki).
Vetäjänä yrittäjä Heli Tolvanen (Villipunos). Osallistumismaksu 5€ (maksetaan paikan päällä).
20 henkilöä mahtuu mukaan!
ks. kuvia Risutyö-työpajasta Facebookista!




KOOSTE:
Aistikimppu-työpaja ja puutarhaterapia-teemapäivä Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikössä 12.10.2012

Aistikimppu-työpaja
Aistikimppu-työpajassa jokainen päivän osallistuja sai koota oman aistikimpun tilaisuuteen kerätyistä luonnonmateriaaleista ja kukista, jotka oli jaoteltu eri pöydille eri aistien mukaan. Esimerkiksi näköaisti-pöydässä oli sekä lämpimän että kylmän sävyn kukkia, kuten ruusuja ja neilikoita. Kuuloaisti-pöydässä oli tuulessa havisevia luonnonmateriaaleja, esimerkiksi heiniä ja puiden lehtiä. Tuntoaisti-pöydässä oli eri tuntuisia luonnonmateriaaleja, esimerkiksi pehmeää tupasvillaa ja karheita puiden oksia. Makuaisti-pöydässä oli erilaisia yrttejä ja esimerkiksi pihlajanmarjaterttuja. Hajuaisti-pöydässä oli tuoksuvia luonnonmateriaaleja ja kukkia: esimerkiksi suopursun varsia ja samettikukkia.
Osallistujat kiertelivät luokissa ja poimivat aistikimppuunsa kukkia ja luonnonmateriaaleja, jotka tuntuivat omimmilta. Jokainen sai käyttää kimpun kokoamisessa omaa luovuuttaan, ja työpajan tuloksena syntyi kauniita, yksilöllisiä ja persoonallisia aistikimppuja (kuvia kimpuista nähtävillä kuvat-osiossa sekä Facebook-sivuillamme). Idea aistikimppu-työpajaan saatiin kouluttaja Tarja Takala-Hotilta, joka ohjasi työpajan yhdessä PSK-Aikuisopiston opiskelija Himmu Mäkitervon kanssa. Himmu Mäkitervo keräsi tilaisuuteen pääosan luonnonmateriaaleista.

Puutarhaterapia-teemapäivä
Aistikimppujen tekemisen jälkeen siirryttiin auditorioon kuuntelemaan päivän puheenvuoroja. Aistikimppu-työpajaan oli haastettu eri kuntien johtajia, heistä paikalla oli Kempeleessä toimivan Hovila-kodin johtaja Leena Jussila ja Utajärven kunnan hyvinvointivastaava Hannele Karhu. Heidän kuulumisiaan ja ajatuksia työpajasta kuultiin ensin. 

Hovila-kodilla on tehty puutarhaterapia-periaatteella alueen pihasuunnitelma. Leena Jussila kertoi, että palvelukodin asukkaat ulkoilevat paljon ja osallistuvat pihan töihin, esimerkiksi yksi asukas kitkee heillä aina perennapenkit. Jussilan mukaan tulisi enemmän huomioida vanhusten aistien käyttö, esimerkiksi Hovila-kodin kaltaisten palvelukodin pihojen suunnittelussa.
Hannele Karhu kertoi, että Utajärvellä ollaan viemässä eteenpäin hyvinvointi- ja puutarhaterapia-asiaa. Esimerkiksi yksi entinen ala-aste on aloittanut hyvinvointitalona ja suunnitteilla on myös kuntalaisten olohuone. Päiväkoteihin ja vanhainkotien pihoille on suunniteltu puutarhaterapia-elementtejä. Hannele Karhu sanoi, että hänen omassa aistikimpussaan on huomioitu tuoksut ja värit.

Tarja Takala-Hotti (Kouluttaja): Aistikimppu-työpaja ja elvyttäviä ympäristöjä pohjoisen pihoissa
Tarja Takala-Hotti kertoi aistikimpun tekemisen taustoista ja vaikutuksista. Miksi tulisi tehdä aistikimppu? Aistikimpun tekemisessä pääsee käyttämään kaikkia aisteja ja tekemään käsillä, mikä stimuloi aisteja. Esimerkiksi näköaistiin liittyen kylmät värit rauhoittavat ja lämpimät aktivoivat. Kuuloaistiin liittyen luonnonäänet lisääntyvät kasvillisuutta lisäämällä. Kuudenteen aistiin liittyy mielikuvitus, luovuus ja huumori.
Tarja Takala-Hotti kertoi esimerkkejä elvyttävistä ympäristöistä pohjoisen pihoissa. Oulussa on ollut siirtolapuutarhaelämää jo 100 vuotta. Siirtolapuutarhat ovat elvyttäviä ympäristöjä, ja niillä on monia hyviä puolia (esim. on puuhaa, paikka jossa kokoontua yhdessä, yksilöllisyyttä). Oulussa toimivaan perhekoti Pekkalaan on tehty viherhuone. Päiväkodeista puutarhaterapia-elementtejä on ainakin päiväkoti Mansikkamaan ja Steinerpäiväkodin pihoilla. Haukiputaalla ikäihmisten palveluasumisyksikköön, Kultasimppuun, on tehty talkootyönä puutarhaterapia-periaatteella toteutettu piha, Keidas kaikille aisteille.

Erja Rappe (Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopisto): Terveyttä puutarhassa
Erja Rappe kertoi, että ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Epäsuotuisa ympäristö tekee ihmisen toiminnan vajavaiseksi, ja voi tuoda käytöshäiriöitä. Kokemisen ja tekemisen vapaus ovat ihmiselle tärkeitä, mikä toteutuu hyvin luonnossa. Puutarhaterapia pienentää sairastumisriskiä sydäntauteihin ja muistisairauksiin. Se edistää kognitiivisia toimintoja, esimerkiksi muistia ja keskittymiskykyä. Puutarhaterapia lisää iloa sekä vähentää stressiä, pelkoja, ärtyisyyttä ja aggressiivisuutta. Luontokuvan katselulla on samantyyppisiä vaikutuksia.
Erja Rappe kertoi, että terapeuttinen puutarhatoiminta on eri asia kuin puutarhaterapia. Terapeuttinen puutarhatoiminta on laajempi käsite. Varsinainen puutarhaterapia syntyi toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa, mutta jo kauan sitä ennen uskottiin luonnon ja puutarhan parantaviin vaikutuksiin. Puutarhaterapian suosio väheni ajan myötä, ja hoidon painotus siirtyi psyykenlääkkeiden, avohoidon ja psykoterapian käyttöön. Mielenterveyspuolella tulisi hyödyntää toiminnallisuutta psykoterapian lisäksi, sillä ympäristö ja toiminta ovat tärkeitä vaikutuksen saamiseksi.

Erja Rappe: Kylvä, kitke ja kukoista
Erja Rappe puhui puutarhaterapian myönteisistä vaikutuksista ihmismieleen. Puutarhaterapia on tulevaisuuteen suuntautunutta, ja toiminnassa onnistuminen on todennäköistä. Tulokset motivoivat, minkä seurauksena halu osallistua lisääntyy. Toiminnassa ovat keskeisiä tuotteet ja prosessit sekä vuorovaikutus ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Puutarhaterapiassa on mahdollisuus työstää tunteita kasvien kautta, vahvistaa empatiakykyä ja parantaa kuvaa itsestä.
Erja Rappe kertoi puutarhaterapian käytöstä eri asiakasryhmien hoidossa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kellokosken sairaalan psykiatrisessa yksikössä on laaja kasvihuone. Sairaalassa on myös aistihuone. Puutarhaterapian hyödyntämisestä kehitysvammaisten hoidossa on saatu hyviä kokemuksia; omatoimisuus ja vastuullisuus kehittyvät, impulssit vähenevät ja itsetunto kohoaa. Puutarhanhoito vanhusten hoidossa on sitä, että iäkäs ihminen kykenee ja osaa tehdä asioita. Esimerkiksi Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa Helsingissä asukkailla on mahdollisuus mennä ulos tai parvekkeelle. Lisäksi järjestetään parvekekilpailuja.

Jaana Erkinjuntti (Pihasuunnittelija, JE-Design): Pihakasveilla väriä
Jaana Erkinjuntti kertoi kuvien ja eri väristen kasvien ja kukkien kautta, miten puutarhaan saadaan ilmettä ja väriä pihakasveilla. Valkoinen väri raikastaa ympäristön, myös puutarhassa. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä puhtaamman valkoinen kasvi on. Valkoinen raikastaa myös toisen värin ja laajentaa tilaa. Valkoinen on aina kaunis, ja se viehättää joka vuodenaikaan. Valkoisista kasveista on esimerkkinä valkoinen siperiankurjenmiekka.
Puutarhaan ja pihalle voi valita kasveja myös sävy sävyyn: esimerkiksi harmaa (kuten nukkapähkämö) ja vaalea liila (esim. neilikka). Pihalle saa ilmettä myös valitsemalla vastavärejä kasveihin: esim. punainen + vihreä, oranssi + sininen ja keltainen + violetti.  Niittymäisen vaikutelman saa pihalle, kun valitsee monenvärisiä ja monenlaisia kasveja, ja sijoittaa ne lähelle toisiaan.




VIHERYMPÄRISTÖN KUNTOUTTAVA KÄYTTÖ -sarja


Viherympäristöjä voidaan käyttää hoitotyössä aktiivisen toiminnan paikkoina tai oleskelutiloina. Esimerkkejä viherympäristön kuntouttavasta käytöstä ovat puutarhaterapia, sosiaalinen ja terapeuttinen puutarhatoiminta sekä terapeuttiset pihat. (www.gcfinland.fi) Myös luonnonympäristöt ovat kuntouttavia sekä virkistäviä paikkoja. Viherympäristöissä toimiminen ja oleskelu tuovat hyvää mieltä sekä edistävät ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia.


1.9.2012 ÖTÖKKÄJAHTI JA KUMMALLISET KASVIT -TYÖPAJAT
Viherympäristön kuntouttava käyttö -sarja alkaa Oulun päivien yhteydessä lauantaina 1.9.2012 lapsille tarkoitetuissa työpajoissa. Ötökkäjahti- ja Kummalliset kasvit -työpajat tutustuttavat lapset kouluttaja Tarja Takala-Hotin johdatuksella erilaisten ötököiden ja kasvien kiehtovaan maailmaan. 

12.10.2012 AISTIKIMPPU-TYÖPAJA JA PUUTARHATERAPIA-TEEMAPÄIVÄ
 
Sarja jatkuu perjantaina 12.10.2012 klo 12:00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikössä, Pirilän auditoriossa (Piriläntie 145, 90440 Kempele). Päivän aikana kuullaan puutarha-asiantuntijoiden puheenvuoroja puutarhaterapiasta. Luvassa myös aistikimppu-työpaja, johon on haastettu eri kuntien johtajia. Tule kuulemaan heidän ajatuksensa puutarhaterapiasta! 

Puutarhaterapia tarkoittaa ammattilaisen ohjaamaa toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan kuntoutumistavoitteet puutarhassa toimimalla. Puutarhaterapian tavoitteet liittyvät asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Puutarhatoiminta parantaa stressinhallintaa, elvyttää keskittymiskykyä ja lisää myönteistä mielialaa. (www.gcfinland.fi

Ohjelma:
12:00 Ilmoittautuminen ja aloituskahvi
12:15 Tarja Takala-Hotti (Kouluttaja): Aistikimppu-työpaja ja elvyttäviä ympäristöjä pohjoisen pihoissa
13:00 Erja Rappe (Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopisto): Terveyttä puutarhassa
13:45 Erja Rappe: Kylvä, kitke ja kukoista
14:30 Jaana Erkinjuntti (Pihasuunnittelija, JE-Design): Pihakasveilla väriä
15:30 Päivän ja kimppujen koonti

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset Aistikimppu-työpajaan ja Puutarhaterapia-teemapäivään 2.10.2012 mennessä: Outi Ruokamo puh. 044-3120 702 tai outi.ruokamo(a)psk.fi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti