Tuotteistaminen

TAJUNNAN VIRRASTA TÄHTITUOTTEEKSI -PÄIVÄ, KOOSTE:

Tajunnan virrasta tähtituotteeksi -päivä järjestettiin Rantsilan Rosenberg Bed & Breakfastissa 17.4.2013 klo 8.30−15.30. Päivässä pureuduttiin tuotteistukseen. Tilaisuuden järjestivät Luonnostaan hyvinvoiva -hanke (PSK-Aikuisopisto), Matkailusta nostetta -hanke (Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä) ja Sienestä on moneksi -hanke (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT).

AJATUSTENVIRRASTA TUOTTEEKSI

YRITYSASIAMIES MARKKU PIETIKÄINEN, HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ, ELINKEINOPALVELUT

Yritysasiamies Markku Pietikäinen puhui uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä yrityksessä. Toiminnan aloittamisen lähtökohtia ovat 1) asiakas, 2) yrittäjän osaaminen ja 3) tarvikkeet. Toiminnan aloitusvaiheessa täytyy miettiä, tehdäänkö uusia tuotteita nykyisille asiakkaille vai uusia tuotteita uusille asiakasryhmille. Voisi myös pohtia, luodaanko erillinen tuote vai toisen tuotteen osa tai ominaisuus. Asiakkaan löydyttyä tulisi miettiä mitä osaamista yrittäjällä on. Viimeisenä hankitaan tarvikkeet, ettei tule hukkainvestointeja.

Tuotteen tai palvelun kehittämistä on ajateltava markkinanäkökulmasta. Tavoitellaanko kotimaan vai ulkomaiden markkinoita? Tuotteen markkina-alue voi olla eri kuin tuotanto-alue. Uuden tuotteen tai palvelun täytyy olla tarpeellinen. Lisäksi sen täytyy olla huomisen, ei eilisen, tuote. Yleisöstä kommentoitiin, että uuden tuotteen ei tulisi olla liikaa tulevaisuuden tuote, se ei saa hypätä sukupolven yli. Tuotteiden markkinoinnissa ja palvelutuotannossa yrittäjän persoonalla on suuri merkitys. Persoonaa kannattaa kehittää ja huoltaa.

LUONTOLÄHTÖISTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN

MIIA KÄRNÄ, VIESTINTÄTOIMISTO LAPIN LOITSU

Miia Kärnä vetää alueellista kehittämisryhmää Green Care Lappi -hankkeessa. Hänen toimialueinaan ovat Utsjoen ja Enontekiön kunnat. Kärnä on ollut vetäjänä tuotekehitysklinikoissa, joissa yrittäjät ovat kehittäneet ja pohtineet omia tuotteitaan ja palveluitaan. Tuotekehitysklinikassa huomattiin, että yrittäjät tiesivät vain vähän toistensa tuotteista ja palveluista. Muun muassa siksi yrittäjien tulisi tehdä enemmän toistensa kanssa yhteistyötä. Sekä Miia Kärnä että muut päivän puhujat pitivät yrittäjien välistä yhteistyötä tärkeänä.

Palvelumuotoilun näkökulmasta palvelupolku ja palvelupolun tuokiot ovat tärkeitä. Palvelupolku kertoo, mitä tapahtuu matkan varrella, kun hyvä idea työstetään tuotteeksi tai palveluksi ja tehdään siitä asiakkaalle elämys. Yrittäjä ja palvelun ostaja kohtaavat palvelupolun tuokioissa, joiden avulla voidaan pohtia, mitkä ovat palvelupolun ongelmat ja kehittämiskohdat.

Luontolähtöisten palvelujen kehittämisessä on huomioitava 1) palvelun tarve, 2) miten osto tai tilaus tapahtuu ja 3) miten luontolähtöisyys näkyy osana palvelutilannetta. Perinteisesti palvelujen kehittämisessä näkökulma on, että mitä yrittäjä osaa tai haluaa tehdä. Uudessa toimintamallissa palvelutuokioita mietitään sen kannalta, mikä olisi asiakkaalle paras eli näkökulmaksi otetaan asiakas. Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten palvelu muuttuu kun asiakastyyppi muuttuu. Usein vaikein asia on se, että miten asiakas löytää palvelun. Tulisi hyödyntää erilaisia markkinointikanavia.

Palvelun vaikutuksia ei aina muisteta kertoa, vaikka se olisi tärkeää palveluiden markkinoinnissa. Luontolähtöisten palvelujen markkinoinnissa pitäisi tuoda esille, miten palvelu vaikuttaa terveyteen (terveysväittämissä täytyy kuitenkin olla tarkkana). Luontolähtöisyys voi näkyä palvelupolun eri vaiheissa. Yrittäjän oma persoona vaikuttaa merkittävästi asiakkaan päätökseen ostaa palvelu. Usko omaan tuotteeseen näkyy sinusta itsestä!

MAAKRAVUSTA MAJAKANVARTIJAKSI

YRITTÄJÄ KAISA-LEENA KORHONEN, FEMEMARE OY

FemEmare-matkailuyritys perustettiin toukokuussa 2003. Yrityksen perustajina olivat kaksi aiemmin matkailualan opetus- ja kehittämistehtävissä työskennellyttä naista. Kaisa-Leena Korhosen yhtiökumppani jäi pois yrityksen toiminnasta neljä vuotta sitten, ja nykyisin Korhonen toimii yksin yrittäjänä. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa kuljetus-, majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalvelut. FemEmaren asiakkaita ovat yritykset, yhteisöt, ryhmät, matkanjärjestäjät ja yksittäiset matkailijat. Palveluja räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan.

FemEmaren tuotteet perustuvat paikalliseen luontoon, kulttuuriin ja historiaan. Keskeisessä roolissa yrityksen tuotevalikoimassa ovat paikkoihin liittyvät tarinat. Tuotekehityksen perustana on kestävä kehitys, mukaan lukien lähiruoka-ajattelu. Yritys vie asiakkaita Ulkokallan majakkasaarelle, jossa palveluja ovat muun muassa majoitus-, ravitsemis- ja kokouspalvelut. Saarelle on vuokravenekuljetus. Lisäksi yritys järjestää vierailuja esimerkiksi Rahjan saaristoon, Maakallan saaristoon ja Siiponjoelle. FemEmare toimii myös matkanjärjestäjänä, ja järjestää luontoon, aktiviteetteihin, historiaan, kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä teemallisia matkoja. FemEmaren palveluiden markkinoinnissa tulevat esille luontolähtöisyys, muun muassa meren kohina, lokkien äänet, suolan tuoksu ja aistit.

Tuotteistaminen on oman osaamisen ja resurssien jalostamista asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi myytäväksi tuotteeksi. Tuotteistamisessa määritellään tuotteen tai palvelun sisältö, hinta ja käyttöehdot. Tuotetta tai palvelua voidaan muuttaa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi.

KAISA-LEENA KORHOSEN HAASTATTELU, HAASTATTELIJANA MIIA KÄRNÄ

Miia Kärnä pyysi Kaisa-Leena Korhosta valitsemaan jonkin yrityksensä tuotteen, jonka palvelupolkua alettiin purkaa. Korhonen valitsi tuotteeksi Ulkokallan majakkasafarin, jolla tutustutaan saareen ja juodaan kahvit. Retken kesto on noin kaksi tuntia. Ulkokalla on hyvä päiväretkikohde.

Yleisö sai ehdottaa erilaisia asiakasryhmiä, joille Ulkokallan majakkasafaria voisi tarjota. Esimerkkejä olivat himokalastajat, lintuharrastajat, häämatkalaiset ja perhekotinuoret. Valittiin kohderyhmäksi perhekotinuoret. Kaisa-Leena Korhonen sanoi, että nuoret eivät ehkä itse valitse majakkasaarta retkikohteeksi, vaan aikuiset valitsevat heidän puolestaan. Todettiin, että nuorille myydään ikimuistoista retkeä. Saarella asiat saavat oikeat mittasuhteet myös nuoren kannalta.

Miia Kärnä haastatteli Kaisa-Leena Korhosta, joka vastaili kysymyksiin aiemman kokemuksen perusteella. Korhonen sanoi, että asiakas löytää palvelun todennäköisesti suoramainonnan kautta. Asiakas ostaa ja tilaa palvelun todennäköisesti puhelimen, sähköpostin tai yrityksen internet-sivujen kautta. Samalla ilmoittaudutaan retkelle. Miia Kärnä ehdotti juttuidean lähettämistä ammattilehtiin. Ryhmäkoko on maksimissaan 10 henkilöä. Retken hinta on 62 euroa / henkilö, sisältäen opastuksen, kuljetuksen ja kahvitarjoilun. Retki maksetaan toteutuneen henkilömäärän mukaan laskutuksella jälkikäteen.

GPS-RETKET YHDISTÄÄ MATKAILUYRITTÄJIÄ JA VIE IHMISIÄ LUONTOON

TUTKIJA HEIKKI SUSILUOMA, GPS-RETKET

GPS-retket -retket on osa Ekointernet Oy:tä. GPS-retkillä retkeilijät liikkuvat paikasta toiseen GPS-laitteen ja luontovihkosen opastamina. GPS-retket sopivat luonnosta kiinnostuneille, mukavuudenhaluisille ihmisille, jotka haluavat majoittua mukavasti ja liikkua luonnossa opastuksen kanssa. GPS-laitteen avulla retkeilijä pääsee helposti ja turvallisesti luontoon. GPS-retkien asiakkaat ovat yleensä pienryhmiä, mutta retkille voivat osallistua myös yksittäiset matkailijat ja pariskunnat.

Yritys vie asiakkaita seuraaville alueille: Lauha-Helvetti, Kalajoki, Lestijoki, Salamajärvi ja Itäraja. Lisäksi yrityksessä on kehitteillä Erä-Triathlon -tuote, joka on pyöräilyä, kävelyä ja melontaa sisältävä ”super-ekotuote”. Retkille osallistuvat majoittuvat yleensä maatila- tai maaseutumatkailuyrityksissä. Retki sisältää usein täysihoidon. Matkailijat kuljettavat päiväsaikaan mukanaan vain päiväreppua, yritys huolehtii retkeilijöiden muut tavarat yöpaikasta toiseen. Myös pyörien kuljetuksesta huolehditaan.

Päivän otsikon mukaisesti ohjelma eteni tajunnan virrasta palvelupolun myötä tähtituotteiksi, joita pohdittiin Miia Kärnän johdolla ryhmätöissä. Ryhmien ideoina syntyivät GPS-retkiin liittyen mm. ”luksushäät luonnossa”, sienipaikkojen löytäminen GPS-laitteen avulla ja ”minibaari katiskassa”.

17.4.2013 KLO 8.30-15.30 TAJUNNAN VIRRASTA TÄHTITUOTTEEKSI

Rantsilan Rosenberg Bed & Breakfast (Sipolantie 25, 92520 Sipola)

Tervetuloa tuotteistus-päiväämme! Päivän aikana kuulemme yritysesimerkkien avulla tuotteispolusta. Mitä tapahtuu matkan varrella, kun hyvä idea työstetään tuotteksi ja tehdään siitä asiakkaalle elämys.

Ohjelma: 

8.30  Aloituskahvi

9.00  Tervetulosanat (Luonnostaan hyvinvoiva -hanke, Matkailusta nostetta -  hanke ja Sienestä on moneksi -hanke)

9.30  Ajatustenvirrasta tuotteeksi (Yritysasiamies Markku Pietikäinen,   Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, elinkeinopalvelut)

10.00  Luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen (Miia Kärnä, Viestintätoimisto Lapin Loitsu)

11.00  Lounas, omakustanteinen 12 euroa

11.45  Maakravusta majakanvartijaksi (Yrittäjä Kaisa-Leena Korhonen, femEmare   Oy), puheenvuoron jälkeen yrittäjän haastattelu

13.15  Kahvitauko

13.45  GPS-retket yhdistää matkailuyrittäjiä ja vie ihmisiä luontoon (Tutkija   Heikki Susiluoma, GPS-retket), puheenvuoron jälkeen yrittäjän haastattelu

15.15  Päivän koonta

15.30  Tilaisuus päättyy

Lisätietoja ja ilmoittautuminen (myös erityisruokavalio, jos on) 10.4.2013 mennessä:

Miia Latvala miia.latvala@psk.fi tai puh. 044-3120 568. Päivä on maksuton.

Päivän järjestävät: Luonnostaan hyvinvoiva -hanke (PSK-Aikuisopisto), Matkailusta nostetta -hanke (Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä) ja Sienestä on moneksi -hanke (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT).

 25.3.2013 klo 12.00-16.00 GREEN CARE TUTUKSI -PÄIVÄ

Tyrnävällä lukion auditoriossa (Meijerikatu 3). MTT:n tutkija Elina Vehmasto avaa Green Care -käsitettä, mm. mitä se on, miten Green Care rantautui Suomeen ja mitä kaikkea valtakunnallinen yhdistys Green Care Finland ry tekee. Jatkamme Green Care -aiheen käsittelyä työpajassa, jossa työstämme Green Care -aiheita yrittäjyyden kannalta. Ilmoittautumiset 21.3.2013 mennessä: outi.ruokamo(a)psk.fi tai 044-3120702.

GREEN CARE -RYHMÄ

Kokoamme yrittäjistä, yrittäjiksi aikovista ja opiskelijoista ryhmän, jonka kanssa työstämme Green Care -aiheita yritysnäkökulmasta vuoden 2013 aikana eri teemojen tiimoilta. Muun muassa tuotteistaminen olisi yksi tärkeä aihe. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen on 7.2.2013 klo 15.00 PSK-Aikuisopistolla (Kansankatu 47 B 3.krs, 90100 Oulu). Tervetuloa mukaan kehittämään Green Care -yritystoimintaa!

Green Care -ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa oli paljon eri alojen edustajia, ja aloittelimme keskustelua Green Care -yrittäjyydestä. Jatkamme maanantaina 25.2. klo 15.00 PSK-Aikuisopistolla. Tällöin yrityskouluttaja Ari Koski tulee alustamaan aiheesta ja käymme läpi myös GC eettisiä ohjeita.
 

  

VUODEN 2012 TAPAHTUMIA:

20.4.2012 klo 8.30-11.00

Luontaishoitojen kouluttaja Salme Koskelo (Koulutus- ja tutkimuskeskus ERC-Innovation) saapuu puhumaan aiheesta "Hyvinvoinnin tuottaminen luonnontuotteiden avulla" Paikka: PSK-Aikuisopisto, Kansankatu 47 B 3.krs, Oulu.

GREEN CARE JA MATKAILU

Miten Green Care toteutuu matkailussa? Mitä kaikkea tämä määrittely pitää sisällään? Onko yrityksesi toiminut jo vuosia luonnossa? Voi olla, että olet jo Green Care -yrittäjä!

Yhteistyötahojen kanssa Green Care ja matkailu -määrittelyä käynnistellään.