Eläinavusteisuus

14.5.2013 klo 18.00-20.00 LAMMAS HOITAA MAISEMAA JA MIELTÄ 
Pyhännällä, kunnantalo, Manuntie 2
 
Suunnitelmia Pyhännälle ja esimerkkejä muualta - mitä on vihreä hoiva Green Care. 
Puheenvuorot:
-    Green Care -asiantuntija Miia Latvala, PSK-Aikuisopiston Luonnostaan hyvinvoiva -hanke
-  Maiseman- ja luonnonhoidon neuvoja Taimi Mahosenaho Maa- ja kotitalousnaisten      YmpäristöAgro-hanke
-  Biologi ja perinnemaisema -asiantuntija Kalle Hellström
-  Maija Alapere, Pyhännän kunta ja Pyhännän Maa- ja kotitalousnaiset 

Ennakkoilmoittautumiset: anne.kipina@proagria.fi tai 08-3168611 

23.2.2013 klo 12.00-15.30 ELÄINAVUSTEISUUS-TYÖPAJA Kuusamossa Kainuun ammattiopistolla (Apajatie 1, rakennus OPPI3, 93900 Kuusamo). Tilaisuudessa kouluttaja Hanna Vänttilä ja fysioterapeutti Riikka Säkkinen valottavat eläinavusteisuuden eri puolia.

HUOM! Työpaja jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi.

Työpajan teemoina ovat muun muassa:
Eläimen mahdolliset terveysvaikutukset
Eläinavusteisuus, mitä se on ja mitä se voi olla?
Millainen eläin soveltuu eläinavusteisuuteen?
Eläimen koulutus

Ilmoittautuminen viimeistään 19.2.2013: outi.ruokamo(a)psk.fi tai puh. 044-3120702.



KOOSTE: 
Eläinavusteisuus-työpajat Kiimingissä 30.10.2012 ja Raahessa 31.10.2012

Homekoirayrittäjä, kouluttaja Ttm Hanna Vänttilä piti mielenkiintoiset Eläinavusteisuus –työpajat sekä Kiimingissä että Raahessa lokakuun lopussa. Kiimingissä kokoonnuimme Hannuksen entisellä koululla ja Raahessa Haapajoki-Arkkukarin kyläpirtillä. Hanna kertoi eläimen ja ihmisen välisestä suhteesta, lemmikkieläimen terveysvaikutuksista, eläinavusteisesta toiminnasta ja terapiasta.

Tutkimusten mukaan ihminen tarvitsee läheisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä, joita eläin voi meille tarjota. Lemmikkieläimillä on todettu olevan monenlaisia terveysvaikutuksia ihmisiin. Eläimillä on fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia meihin, eläimet muun muassa lisäävät liikunnallista aktiivisuutta, vähentävät masentuneisuutta, luovat turvaa ja tarjoavat sosiaalista tukea.

Eläinavusteinen toiminta tarkoittaa esimerkiksi kaverikoiratoimintaa, joka on vapaaehtoisperiaatteella tehtäviä vierailuja koiran (tai muun eläimen) kanssa esimerkiksi vanhainkodeissa ja päiväkodeissa. Avustajakoiria käyttävät muun muassa sokeat ja tukikoiria voivat mielenterveyspotilaat käyttää apunaan. Lisäksi voi olla eläinavusteista opetusta, jolloin eläin toimii opetustilanteissa apuna. Eläinavusteinen toiminta parantaa hyvinvointia, antaa virikkeitä ja sen on myös todettu parantavan elämänlaatua. Eläinavusteista toimintaa käytetään myös vankiloissa ja sairaaloissa.

Lemmikkejä on käytetty terapiatyössä jo 1700-luvun lopulla, jolloin niitä käytettiin psyykkisesti sairaiden hoidossa maatiloilla. Eläinavusteisesta terapiasta puhutaan silloin, kun koulutuksen saanut terapeutti käyttää eläimiä apuna työssään. Ratsastusterapia on tunnetuin esimerkki eläinavusteisesta terapiasta. Lisäksi Suomessa on paljon yrityksiä, jotka tekevät sosiaalipedagogista hevostoimintaa. 

Eläinavusteisessa terapiassa on saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi lasten parissa. Lasten onnellisuus ja turvallisuuden tunne todettiin lisääntyneen eläinavusteisen terapian myötä, lisäksi lasten sosiaalisuus  lisääntyi sekä itsetunto ja empatiakyky parantuivat. Eläinten on todettu auttaneen lapsia puhumaan vaikeistakin asioista. Eläin auttaa rentoutumaan ja siitä saa emotionaalista tukea.  

Työpajan lopuksi pohdittiin eettisyyttä eläinavusteisissa menetelmissä. On tärkeää tuntea eläinpari hyvin, jotta voi tehdä eläinavusteista toimintaa tai terapiaa turvallisesti ja eettisesti. Vaikka edistetään ihmisen hyvinvointia eläimen avulla, ei eläimen hyvinvointia tule unohtaa.

Iltojen aikana syntyi hyvää keskustelua. Raahen ryhmän kanssa suunniteltiin yhteistyössä eri paikallisten koiratahojen kanssa järjestettävän yhteinen eläintapahtuma tai –seminaari. 

 

KOOSTE 25.9.2012 Muhoksella pidetystä tilaisuudesta: "Eläimet yhteistyökumppaneina - eläinavusteiset hyvinvointipalvelut"

 

Maarit Haapasaari (Pääkoordinaattori, Suomen Karva-Kaverit ry ja Hali-koira -yrittäjä) ja Kaija Ikäheimo (Lasten psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Karva-Kaverit ry): Eläinavusteinen työskentely Varsinais-Suomessa

Maarit Haapasaari kertoi, että Suomen Karva-Kaverit ry:n toiminnassa on mukana monen eri eläinlajin edustajia. Suurin osa Karva-Kavereista on koiria. Yhdistys järjestää testejä Suomen Karva-Kaverit ry:n toimintaan mukaan haluaville eläimille ja heidän omistajilleen. Hylkääviä tekijöitä ovat eläimen arkuus ja aggressiivisuus. Koiratestissä arvioidaan muun muassa sitä, kuinka koira hyväksyy vieraan ihmisen ja kuinka se käyttäytyy muuttuvissa olosuhteissa.

Maarit Haapasaaren mukaan Karva-Kaverit käyvät vierailuilla esimerkiksi vanhusten, kehitysvammaisten, lasten ja nuorten luona. Vanhainkodeissa koira on otettu avuksi myös kävelylenkkeihin (”kävelykoulu”) ja venyttelytuokioihin, mistä on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi yhdessä vanhainkodissa koiran läsnäolo loi innostusta niin, että vanhusten kävelymatka piteni kerta kerralta, kun koira oli mukana. Koiran innoittamana monet ovat alkaneet kommunikoida enemmän.

Kaija Ikäheimon mukaan Suomen Karva-Kaverit ry on toteuttanut ”Luetaan koiralle” -tutkimusta, jossa alakouluikäiset, lukemisongelmaiset lapset lukevat koiralle. Luetaan koiralle -projekti perustuu tieteelliseen tutkimusnäyttöön. Projekti jatkuu nimellä ”Tartu Tassuun”. Projektin tulokset ovat lupaavia; lapset alkavat pitää enemmän lukemisesta ja motivaatio lukemiseen kasvaa.

Mari Louhi-Lehtiö (EASEL-Training Oy): Hevosavusteisen työskentelyn ammattitaitoinen liittäminen hyvinvointipalveluihin

Mari Louhi-Lehtiö kertoi asiantuntevasti EASEL-toiminnasta ja sen ammattitaitoisesta liittämisestä hyvinvointipalveluihin. EASEL® on lyhenne sanoista Equine Assisted Social Emotional Learning. Se on hevosavusteista toimintaa, erotuksena muusta eläinavusteisesta toiminnasta.

EASEL-toiminnassa on tavoitteena parantaa itsetuntemusta, itsehallintaa, mentalisaatio- ja empatiakykyä sekä päätösten tekokykyä. Tavoitteena on myös edistää sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä ja sosiaalisia taitoja sekä tuottaa iloa tuovia esteettisiä kokemuksia. Eläimen työpariksi pitäisi valita osaava ja turvallinen ammattilainen. EASEL-toiminnassa täytyy olla ammatillinen pätevyys, työkokemusta omalta alalta ja koulutusta toimintaan.

Jutta Pekkala (Ratsastusterapeutti ja toimintaterapeutti, Alarmi Stables): Hevosen matka terapeutiksi

Haukiputaalla toimivan Alarmi Stables -tallin palveluja ovat muun muassa ratsastusterapia ja toimintaterapia. Jutta Pekkala kertoi kahdesta tallin hevosesta ja niiden matkasta terapeutiksi. Brejk on rodultaan torinhevonen, ja se toimii nykyisin koulutusratsuna ja terapiahevosena. Tullessaan Alarmi Stables -tallille Brejk oli arka ja pelokas. Aivan kuin se olisi sanonut, että anteeksi kun olen olemassa. Aluksi hevosta koulutettiin ja rakennettiin luottamusta. Leikittiin maasta käsin esimerkiksi hippaa, josta hevonen tykkäsi. Pikkuhiljaa alettiin rakentaa luottamusta ratsain, ja hevonen innostui!

Suomenhevonen Väinö on entinen ravihevonen, ja nykyisin se toimii ratsuna ja terapiahevosena. Tullessaan Alarmi Stables -tallille Väinö meni kovaa ja oli rauhallinen vain ketjuissa. Hevosen katse oli sammunut, ja se oli alistettu ja sulkeutunut. Hevosta alettiin kouluttaa vähitellen, ja nykyisin Väinön kanssa käydään jopa kilpailuissa.

Satu Kumpulainen (Maaseutuyrittäjä, Isokummun lammastila): Lammastilan arki kuntoutus- ja virkistysympäristönä

Isokummun lammastila on vuonna 2006 perustettu sieviläinen luomutila, jonka pääasiallisena toimintana on suomenlampaiden kasvatus. Tilalla ei ole vielä terapia-toimintaa, muuta suunnitelmia Green Care –toimintaan on. Satu Kumpulainen kertoi, että lammas sopii terapiaeläimeksi, tosin yksiköllisiä eroja on. Etuja on pieni koko, hellyyttä herättävä ulkomuoto (karitsat) ja lammas tuo muistoja etenkin ikäihmisille. Lampaan villalla on hoitavia ominaisuuksia, ja sitä voi työstää käsityönä. Lisäksi lampaat sopivat maisemanhoitokohteiden hoitoon.