Luonto voimavarana - Green Care mahdollisuutena

GREEN CARE –päivät 19-20.9.2013 Lepaalla

Luonnostaan hyvinvoiva –hankkeen projektipäällikkö Miia Latvala osallistui valtakunnallisille Green Care –päiville Lepaalla 19-20.9.2013. Tässä otteita päivien puheenvuoroista ja työpajoista.

PÄIVÄ 1

Miten olisi Green Care suomennettuna: ”Vihreä välittäminen”? Green Care Finland ry:n puheenjohtaja Eeva Nurmi sanoi termin olevan enemmän toiminnallinen ja osallistava kuin ”vihreä hoiva” –termi.

Tohtori Sam Inkinen toi esiin tulevaisuuspuheenvuorossaan, että Green Care on uusien yhdistelmien ja uusien rajapintojen keksimistä. Green Care voi luoda uudeT tulevaisuudeT.

Tutkija Katariina Heikkilä Turun yliopistosta puhui monista mielenkiintoisista aiheista, tässä poimintoja:

• Puutarhan hoito on nykyään iso trendi, kaikkialle yrttipuutarhoja, myös kaupunkikoteihin
• Tämän päivän trendi on yhdessä jaetut kokemukset: social + eating = seating
• Ympäri maailmaa, myös Suomessa on perustettu unipalveluja eli paikkoja, joissa voi esimerkiksi ottaa päiväunet kesken kokouspäivän, voidaan palkata tätä varten uniopas, joka rentouttavassa paikassa opastaa hyviin uniin, tällaista palvelua saa muun muassa kylpylähotelli Caribiassa Turussa
• Englannissa on tehty tutkimusta veden vaikutuksista: Blue Space (vrt. Green Space)
• Suomeen voitaisiin tuoda idea Japanin kissakahviloista, joissa kissoja voivat rapsuttaa ja hoitaa kahvilan asiakkaat
• Tulevaisuuden luontosuhdetta rakennetaan tänään!

Yrittäjä Jukka Teppo kertoi rovaniemeläisestä Snowbrick–yrityksestään, joka on lumirakentamiseen ja lumirakentamisen kouluttamiseen erikoistunut yritys. Heillä toimii Luminite–ohjelmapalvelukokonaisuus, jossa asiakas itse rakentaa oman iglun ja yöpyy siinä. Igluja on usein rakentamassa ryhmä, jonka kanssa mennään erämaan keskelle ja yöpyminen itse tehdyssä iglussa on varmasti mahtava elämys! Yritys on rakentanut lumesta ja jäästä eri paikoissa erilaisin teemoin, joita voi ihastella: http://www.snowbrick.fi/. Muun muassa elokuvateatteri, jossa elokuva heijastetaan lumiseinään, kuulosti hienolta idealta!

Kirjailija Mari Mörö kertoi moninaisesta työn tekemisestään: hän kirjoittaa kirjoja, tekee saippuaa, tekee puutarhatöitä ja ottaa puutarhaansa vastaan erilaisia ryhmiä vierailulle. Marin 15 vuotta vanhassa puutarhassa on satoja, ellei tuhansia eri kasvilajeja ja hän pitää puutarha-aiheista blogia: www.vapaastiversoo.fi/. Lisäksi Mari on tehnyt Radio Suomeen Mörönperän versot–radio-ohjelmaa, jossa hän jututtaa kirjailijoita ympäri Suomea.

Palvelumuotoilija Heikki Savonen Palmu Inc:sta puhui innostavasti luontopalveluiden asiakaslähtöisyydestä, luonnon vaikutusten näkyväksi tekemisestä ja oikeanlaisesta ongelman ratkaisusta. Ovatko luontopalveluiden tuottajat oikeasti perillä asiakkaiden tarpeesta? Voimaantuvatko kaikki mummot luontoon menemisestä? Jos minä asiantuntijana sanon, että tämä on hieno luontopalvelu – sanooko asiakas myös näin?

Palvelu on molemminpuolista oppimista. Palvelumuotoilussa emme voi tietää mitä asiakas haluaa, ennen kuin olemme kokeilleet. Savonen neuvoo lähtemään liikkeelle palvelumuotoilussa ihmisestä, asiakkaasta: tutki, kokeile, konkretisoi ja testaa! Asiakaslähtöisyyteen voi asennoitua esimerkiksi helpon ajatteluleikin avulla: Mitä asiakas näkee tai haluaa löytää metsässä, jos hänellä on kädessään:

• sienikori
• kamera
• lenkkimakkara
• kivääri
• avohaava

Palveluiden kehittäminen perustuu oikeiden ongelmien ratkaisemiseen, joihin pätee Einsteinin lauselma: ”Jos olisi 1 tunti aikaa, käyttäisin 59 minuuttia ongelman määrittelyyn ja 1 minuutin ratkaisun löytämiseen!”.

PÄIVÄ 2

Toisen Green Care-päivän ohjelmassa olivat työpajat, joista valitsin Teea Ekolan (Perhekoti Toiska) vetämän ”Hyvinvointia hevosesta” ja Jaakko Savolahden ohjaaman ”Luonnollinen liikkuminen – mielekästä ja monipuolista liikuntaa kaikissa ympäristöissä”.

Teea Ekola valaisi meille hyvin havainnollisesti sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Perhekodin toimintaan tutustumisen jälkeen teimme harjoitteita pareittain, jossa toinen oli hevonen ja toinen taluttaja. Hevonen liikkui silmät kiinni vain reagoiden taluttajan liikkeisiin ja taluttajan tuli huomioida vauhti ja omat liikkeet (takaperin liikuttaessa!) siten, että hevonen pystyi tulemaan perässä. Lisäksi teimme omaan kehoomme matkan toisen harjoituksen myötä. Tehtävänämme oli kulkea silmät kiinni salin halki toiseen laitaan saakka. Sepäs ei ollutkaan niin helppoa, kun luuli kulkevansa suoraan, vetikin oma keho jompaankumpaan suuntaan (minulla oikealle) ihan luonnostaan. Löysimme itsemme kukin mistäkin kävelyn jälkeen ja reitti oli (ainakin minulla) kaikkea muuta kuin suora. http://www.perhekotitoiska.fi/

Jaakko Savolahden työpajassa saimme tutustua luonnolliseen liikkumiseen monella eri tavalla. Oli ihanaa olla ulkona ja tutustua tehokkaisiin tapoihin liikkua luonnossa. Eipäs ollutkaan ihan helppoa hypätä ilmaan ohjeiden mukaan, ei niin kuin itse on aina tottunut tekemään, vaan siten että se on kropalle ergonomista ja tehokasta samalla. Lisäksi kiipeilimme esteiden yli, harjoitimme tasapainoa ja loppuhuipennuksena kiipesimme puihin tiettyjen luonnollisen liikkumisen periaatteiden mukaisesti. Jaakko Savolahti pitää http://www.helsinkipaleo.com/- sivustoa, jossa on asiaa paleo-ruokavaliosta ja terveellisistä elämäntavoista.

Luonto eheyttävänä ympäristönä

Tiedotustilaisuus Oulujoen pappilassa 29.5.2012

Kirsi Salonen (Eko- ja ympäristöpsykologi, Psykologipalvelut Hyvän Mielen Tila): Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset; Green care –menetelmät osana hoivakäytäntöjä.

Nainen katsoo joen liplattavaa pintaa, toinen nainen hakeutuu kuusen juurelle ja kolmas asettuu istumaan syreenipensaan viereen. Teemme mielipaikkaharjoitusta Oulujoen pappilan pihassa, Oulujoen rannassa eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salosen johdolla. Ihmisiä kävelee eri puolilla pihaa, kukin omissa ajatuksissaan etsien paikkaa, jossa kuunnella omaa sisintään.

Luonto vaikuttaa meihin myönteisellä tavalla. Tutkimuksissa on todettu, että luontoympäristö vaikuttaa meihin jo 20 minuutissa. Mieli rauhoittuu, sydämen syke ja stressitaso laskee. Maisemalla on myös merkitystä ihmismieleen. Pääsääntöisesti luontoympäristö herättää ihmisen taustasta riippumatta myönteisiä affektioita. Jotta luonnon vaikutukset voisi havaita, tulisi nykyihmisen kyetä pysähtymään. Mieli ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla kiireessä, sillä luonnossa täytyy olla läsnä.

Kirsi Salonen, joka on kirjoittanut aiheesta kirjat ”Mielen luonto” ja ”Mieli ja maisemat”, puhuu ”luontokehomielitietoisuudesta”. Tulisi tunnistaa oma ”kehomieli”, mikä minua ravitsee? Mitä tarvitsen? Mitä kohti voin mennä? Mielipaikkaharjoituksessa kukin pystyi kokeilemaan, mikä kohta maisemassa puhuttelee. Parhaimmillaan luonto toimii terapeuttisena ympäristönä silloin, kun oman minuuden voi kokea avautuvan ja jatkuvan luontoon.

Green caressa, ”vihreä hoivassa”, keskeistä on kokemuksellisuus, toteaa Kirsi Salonen. Asiat tapahtuvat aistihavaintojen kautta. Luonnon voi kokea monin tavoin, sille tulee antaa mahdollisuus ja oma aikansa. Oman mielipaikan löytämisen myötä luonnon voi huomata toimivan estradina oman hyvinvoinnin tuottamisessa.

Jutta Pekkala (Ratsastusterapeutti, Alarmi Stables): Terapiatallin elämää luonnon keskellä

Jutta Pekkala toimii ratsastusterapeuttina Alarmi Stables -hevostallilla. Tallin asiakkaina on muun muassa autistisia henkilöitä, selkäydinvammapotilaita, henkilöitä joilla on tarkkaavuuden ongelmia sekä vankilan avoyksiköstä tulleita nuoria. Jutta kertoo ratsastusterapian olevan muutakin kuin vain hevosella ratsastusta. Välillä hoidetaan hevosta, huolletaan varusteita, yhdessä ohjaajan kanssa tai ryhmässä ja myös tehdään vikellystä, eli akrobatiaa hevosen selässä. Kullekin suunnitellaan oma, kuntoa edistävä ohjelma. Luonnossa toimiminen on hyvin läheinen osa ratsastusterapiaa. Ulkona ollaan käytännössä lähes aina.

Jutta Pekkalan esittämissä kuvissa välittyy tekemisen riemu, mitä hevosten kanssa toimiminen voi parhaimmillaan olla. Eräässä kuvassa pieni tyttö seisoo hevosen selässä ja katsoo tiiviisti ratsastusterapeutin silmiin. Luottamus on vahva. Jutta kertoo, miten hieno ja itsetuntoa kasvattava kokemus lapselle on nousta seisomaan valtavan kokoisen eläimen selässä. Hevonen aistii ihmisen tunnetilat erittäin herkästi, iso eläin vaatii, että olet läsnä, tässä ja nyt.

Jutta Pekkalan talli on toteuttanut yhteistyössä Haukiputaan kunnan kanssa tutkimuksen ”Hevostoiminnan malli”. Tutkimuksessa tarkasteltiin ratsastusryhmiä, sosiaalista hevostoimintaa ja päiväleiritoimintaa. Tarkoituksena oli edistää asiakkaan siirtymistä yksilöterapia-asiakkaasta integroituihin ryhmiin ja näistä edelleen harrasteryhmiin. Tutkimuksessa oli mukana 100 henkilöä ja se kesti 5 vuotta: v. 2005-2009. Tänä aikana asiakkaiden terapian tarve väheni huomattavasti. Kun tarkasteltiin kustannuksia verrattuna keskivertoterapiaan, kustannussäästöt hevostoiminnan mallissa olivat huikeat.

Tiina Tienhaara (Päiväkodin johtaja, Wanhan sahan päiväkoti): Päiväkodin toimintaa luonnon helmassa

”Kolme isoa L:ää: luonto, leikki ja luomu”. Näiden sanojen myötä perustettiin Wanhan sahan päiväkoti Haukiputaalle vuonna 2003. Tiina Tienhaara on alusta saakka luotsannut kahta päiväkotiaan, kuten sydän on sanonut, eli luonnon läheisesti. Nämä päiväkodit ovat ollut Green Care –päiväkoteja alusta lähtien, sillä lasten kanssa toimitaan paljon luonnossa.

Kuvassa lapset tutkivat metsässä mustikan varpujen ja kivien seassa vipeltäviä ötököitä. Menossa on päiväkodin tutkimusaseman tarkastelu, joka kuuluu päiväkodin päivittäiseen toimintaan. Metsän eläimet ovat tämän hetken teema. Tutkimusasema on narulla erotettu alue metsän laidassa ja siellä käydään tarkkailemassa mitä eläimiä näkyy, miten kasvit kasvavat ja miten vuodenajat vaihtuvat.  

Luonnossa toimiminen ruokkii lapsen mielikuvitusta, sanoo Tiina Tienhaara. Lapsi keksii itse luonnon materiaaleista välineet leikkimiseen. Päiväkodilla tehdään marjaretkiä, joilla poimitaan itse marjat ja retken jälkeen leivotaan yhdessä marjapiirakkaa. Lapsille on pidetty syysmarkkinat luonnon antimista, muutenkin maistellaan ja tunnistetaan syksyn satoa.

Lapset sairastaa Wanhan sahan päiväkodilla vähemmän kuin Oulun kaupungin päiväkodeissa keskimäärin. Sairastavuus on samaa luokkaa kuin Oulussa perhepäivähoitolapsilla.


 

Luonto ja hyvinvointi

Tiedotustilaisuus Oivangin Lomakartanossa Kuusamossa 15.5.2012

Piritta Liikka (Food and Travel -hanke, Naturpolis): Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen kyselyn tulokset

Piritta Liikka esitteli Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen kyselyn tuloksia erityisesti Green Care -toiminnan ja hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Kyselyn vastauksissa painottuivat tuotteet ja lähiruoka. Green Care oli terminä vieras vastaajille, mikä on heijastunut myös kyselyn tuloksiin.

Ohjelmapalveluyritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä hyvinvointialan yrittäjien kanssa. Myös hyvinvointi- ja Green Care -palvelut kiinnostavat. Kyselyyn vastanneet matkailupalvelujen tuottajat ovat jonkin verran kiinnostuneita Green Care -koulutuksista. 

Piritta Liikka esitteli myös Food & Travel -hanketta, joka on maaseutumatkailuhanke. Hyvinvointi on hankkeessa yhtenä osana. Posiolla, Kuusamossa ja Taivalkoskella on kiinnostusta hyvinvointialaa kohtaan, mutta ei ole palvelujen tarjoajia.

Riikka Säkkinen ja Merja Niemelä: Ratsastusterapia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Merja Niemelä on koulutukseltaan fysioterapeutti ja opiskelee ratsastusterapiaa. Ratsastusterapia on kuntouttavaa, joten se eroaa hevosharrastuksesta. Asiakkaina on monenlaisia ihmisiä, esimerkiksi osittain halvaantuneita. Ratsastusterapiaa toteutetaan melkein aina luonnossa. Toiminta on ympärivuotista ja vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa.

Ratsastusterapiassa kaikki lähtee hevosesta välittyvistä liikeimpulsseista. Hevosen askellus saa aikaan esimerkiksi liikuntakyvyttömän lantioon liikkeen, mikä on verrattavissa ihmisen oikeaan kävelyliikkeeseen. Hevosen askellus liikuttaa eri suuntiin lonkkia, selkärankaa ja lantiota sekä aktivoi keskivartalon lihaksia. Ratsastusterapia vaikuttaa muun muassa ihmisen kävelyyn, tasapainoon, vartalon hallintaan ja koordinaatioon. Ratsastusterapiassa tehdään myös esimerkiksi tallitöitä.

Riikka Säkkinen on fysioterapeutti ja opiskelee ratsastusterapeutiksi. Ratsastusterapia on Green Care -toimintaa, joka sopii kaikenikäisille. Ratsastusterapia on vuorovaikutustilanne hevosen kanssa. Parhaassa tapauksessa ratsastusterapeutti tekee itsensä tarpeettomaksi. Hevonen aistii ihmisen tavoitteenasettelun ja tunnetilat, sillä hevosella on hyvä tunneäly. Tunteiden näyttäminen hevosen kanssa on ok. Ratsastusterapiassa on tärkeää rohkeus ja pelon voittaminen. Suomessa on 160 ratsastusterapeuttia, mutta Kuusamossa ala on vielä uusi.

Marketta Pajula-Boman (Beana Ruoktu): Hyvinvointia koiratilalla

Beana Ruoktu -koiratila toimii Savukoskella, Tanhuan kylällä. Beana Ruoktu on saamea ja on suomennettuna "koirakoti". Koiratilan toiminta ja turismi alkoivat ensin harrastuspohjalta. Nykyisin tilan toimintaan kuuluu myös majoitustilat, Beana Hostel.

Ohjelma ”Perheenjäsenenä huskytilalla” on osoittautunut todella hyväksi tuotteeksi. Saksasta alkoi tulla nuoria Beana Ruoktuun. Koirien paras vaikutus on se, että nuoret oppivat näyttämään ja aukaisemaan tunteita, mikä helpottaa nuorten oloa paljon. Nuorille suunniteltu perheenjäsenloma on ajan kuluessa muuttunut varakkaiden, korkeasti koulutettujen ihmisten jutuksi.

Tilalla voi toimia luonnon ja eläimen kanssa yhdessä sekä irtautua ja miettiä rauhassa omia asioitaan. Eläinten kanssa mahdollistuu aito läsnäolo, ja eläin tietää, jos alkaa fuskata. Eläintä pitää puhutella ystävällisesti. Beana Ruoktussa on pyritty saamaan toimeentulo monipuoliseksi: on koiratilan lisäksi marjastusta, kalastusta, koirahoitola ja Savukosken kunnan löytöeläintarha.

Ulla Jorma (Luontaishoitaja, Luontaishoito- ja koulutuskeskus NEO – eheä olo): Nuutumisesta voimaantumiseen – mikä avuksi?

Ulla Jorma puhui ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Seuraavassa esitellään muutamia Ullan esille nostamia aiheita esityksessä näytettyjen sitaattien kautta.

"Tiedätkö mitä kehosi tarvitsee?” Ihmisten tulisi syödä yksinkertaista, itse laitettua ja suomalaista ravintoa. Tulisi syödä lähiravintoa vuodenaikojen mukaan, mikä tulisi huomioida myös matkailupalvelujen tarjonnassa. Kotimaisista luonnontuotteista voi käyttää esimerkiksi kuusenkerkkää ja voikukkaa.

”Liikkuminen riemua vai riesaa?” ”Kuuntele itseäsi ja valitse lajisi” Raskas työ yhdistettynä raskaisiin harrastuksiin aiheuttaa sen, että elimistö alkaa hajottaa itseään. Mieluummin tulisi mennä esimerkiksi rauhalliselle kävelylle. Kysy itseltäsi: ”Mitä minä todella haluan harrastaa?” Älä mene toisten perässä. Nuoret tarvitsevat rakentavaa liikuntaa - vanhempana liikunnan tulisi olla vähemmän repivää. Lajeja voivat olla myös perinteiset lajit, kuten ruutuhyppely, pallon potkiminen ja pallon pomputtaminen seinään.

”Univaje sairastuttaa!” ”Kaamosaika” Univaje vääristää aineenvaihduntaa ja aiheuttaa lihomista, kakkostyypin diabetesta, verenpaineen nousua ja hermostuneisuutta. Luonto ohjaa unirytmiä – kaamoksen aikaan tulisi nukkua enemmän. Ulla Jorman puheenvuoroa kommentoitiin, että tulisi järjestää ”unilomia”.

”Elämä on yhtä kaaosta – opetellaan elämään siinä!” ”Elä kiireellä ihminen ihteäs pilloo, hermot jos männöö onko siitä illoo?” Asiat tulisi laittaa tärkeysjärjestykseen. Valmistaudumme usein esimerkiksi kokoukseen viimeisen päälle, koska ajattelemme, että asiakas odottaa valmista. Tästä ajattelumallista voisi joskus irrottautua. Kokoustilanteessa voisi alkaa miettiä, että mitä aletaan tehdä. Työpäivän aikana myös tauot ovat tärkeitä - työtehoa tuo moninkertaisesti takaisin 20 minuutin iltapäivätauko.

Maaseutu voimaantumisen lähteenä

Tiedotustilaisuus Kairanmaatalolla Siikalatvalla 27.4.2012

Miia Latvala ja Outi Ruokamo (PSK-Aikuisopisto): Mitä Green Care on?

Luonnostaan hyvinvoiva -hankkeen projektipäällikkö Miia Latvala ja projektisuunnittelija Outi Ruokamo kertoivat hankkeesta sekä Green Care -käsitteestä ja toiminnasta. Green Care eli ”vihreä hoiva” tai ”vihreä hyvinvointi” tarkoittaa luonnon ja maaseudun hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Green Care -toiminnan tavoitteena on ihmisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantaminen.

Green Care Finland ry (2012) jakaa Green Care -menetelmät eläin- ja luontoavusteisiin menetelmiin sekä viherympäristön ja maatilan kuntouttavaan käyttöön. Green Care -toimintaa voidaan toteuttaa muun muassa hevosten, koirien, lampaiden, alpakoiden ja laamojen avulla. Luontoavusteisiin menetelmiin lukeutuvat muun muassa ekopsykologiset menetelmät, seikkailukasvatus ja luonnon materiaalien käyttö. Maatiloilla tapahtuva Green Care -toiminta on usein kuntouttavaa työtä. Viherympäristöä hyödynnetään esimerkiksi puutarhaterapiassa.

Seija Raudaskoski (Sydänmaan maatilalomat ja Sydänmaan Highlander): Green Care Keskipiste-Leaderin alueella ja Sydänmaan kylällä

Keskipiste-Leader ry:n alueella alkavassa, lapsille ja nuorille suunnatussa ”Syrjäkylillä enemmän kuin missään nuorille” -hankkeessa on tavoitteena löytää ja huomata oman kylän harrastus- ja muut mahdollisuudet. Sydänmaan kylällä nuorten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota muun muassa terveellisemmän ravinnon kautta. Kylällä viritellään koulun ja kyläyhteisön välistä yhteistyötä, jossa ovat keskiössä muun muassa kasvatus ja kuuntelu, yhteisöllisyys ja läksyjen tekemisen tukeminen.

Keskipiste-Leader ry:n alueella toimii Green Care -työryhmä, jonka teemoja ovat:

-          Maaseudulla ja maatiloilla tapahtuva perhehoito

-          Kylien Green Care

-          Kuntouttava työtoiminta maatiloilla

-          Elämysten Green Care

-          Green Care korvaa ja opettaa

-          Vihreyttä ja hellyyttä laitoksiin

Sydänmaan kylällä on monenlaisia aktiviteetteja, esimerkiksi:

-   "Haikkukerho”, johon kuuluu erilaista toimintaa Highlander-karjan vasikoiden kanssa: esimerkiksi kuviokävely ja agility.

-          Hevosleirit

-          Leirikoulut

-          Maatilavierailut

-          Puutarhavierailut

-          Lennokkikerhot sekä leijojen ja lennokkien lennättäminen

-          Aavemetsäleirit, samoilu ja seikkailumetsä

Seija Puurula (Lehdon Luomutila): Green Care -toiminta osana puutarhatilan arkea

Seija Puurula kertoi Lehdon Luomutilasta, jossa viljellään porkkanaa, sipulia ja perunaa. Toiminta alkoi alun perin puutarhanhoito-harrastuksesta, ja laajeni yritystoiminnaksi. Puutarhatilalla oli alkuvaiheessa paljon töitä, joiden tekemiseen haluttiin saada apua.  Seija Puurula huomasi, että hän voisi pyytää kuntoutujia töihin tilalle. Niin alkoi kuntouttava työtoiminta ja Green Care -toiminta Lehdon Luomutilalla. Työn tekemisessä on kantavana ajatuksena ollut alusta lähtien suvaitsevaisuus.

Monille kuntoutujille on tärkeää erilaiseen työyhteisöön kuuluminen. Maatilan työt ovat vaihtoehtona perinteisille tavoille toimia (kuten askartelu ja ruoanlaitto). Seija Puurula suunnittelee itse työt, joita työntekijät tekevät. Työt ovat varsinaisia töitä tai ”välikäsitöitä”, joita tehdään silloin kun ei pysty tai halua tehdä muuta työtä. Jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan ja löydetään itselle sopivaa tekemistä omien vahvuuksien mukaan. Lehdon Luomutilalla on sopimus Reisjärven kunnan kanssa, ja työntekijät tulevat tilalle kunnan sosiaalitoimen kautta.

Eeva-Liisa Impola (kouluttaja ja terapeutti): Mahdollisuudet hyvinvointiin maaseutuympäristössä eri ikäisille ihmisille

Nykyisin ihmiset voivat yhä useammin pahoin, mihin auttaa luontoon meneminen ja Green Care -toiminta. Luonnossa ihmisen tulisi hiljentyä, kuunnella omaa sisintään ja kysyä itseltään: mitä voin itse tehdä voidakseni paremmin? Ihminen voi hoitaa itseään, sillä hyvinvoinnissa jokainen on asiantuntija. Voimaantumisessa ja hyvinvoinnin rakentamisessa on tärkeää läsnäolon taito. Ihmisten tulisi huomata, että elämä on tässä ja nyt.

Green Care -toiminnassa tuotteistaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä asioita. Miten ihmiset saadaan tulemaan esimerkiksi maatilalle? Miten saadaan ihmiset ymmärtämään, että Green Care -toimintaa tarvitaan? Tulisi lisätä ihmisten tietoisuutta luonnon ja maaseudun roolista voimavarakeskuksena.

Eeva-Liisa Impolalla on tukiperhetoimintaa, josta hän kertoi kokemuksia. Lapsi voi voimaantua pienistäkin asioista. Lasten kanssa ollessa ydinasia on oleminen ja läsnäolo. Lasten hyvä elämä koostuu sylistä, huolenpidosta ja siitä että on tekemistä.